Mitä tekoäly on? En uskalla itse määritellä, sillä jokaisella meistä on omat mielikuvat tekoälystä, jotka perustuvat esimerkiksi ymmärrykseen todennäköisyyksistä, koneoppimisesta tai mielikuvista julkisen tekoälykeskustelun pohjalta. Voisin hiukan kärjistää ja todeta, että jos katsotaan suomalaisia kokonaisuutena, niin tekoälyn määritelmä perustuu enemmän mielikuviin kuin ymmärrykseen termin taustalla.
Tästä saa hyvän aasinsillan käydä läpi tekoälyyn liittyviä vinoumia toisenlaisella kulmalla kuin perinteinen datan vinouma. Ihmisten päätöksentekoa ohjaa erilaiset kognitiiviset vinoumat eli tulkinnan värittymät tai vääristymät. Tekoälyn kohdalla voisi korostaa konsensusvaikutusta, jossa ihminen mukauttaa ajattelunsa siihen, mitä muut ihmiset asiasta sanovat.
Vinouma #1: Tekoälyn luonne ja mahdollisuudet määrittyvät julkisen keskustelun kautta
Tutkimusten perusteella ihmisten käsitys tekoälyn luonteesta ja mahdollisuuksista muodostuu pitkälti sen perusteella, millaisena tekoäly kuvataan julkisessa keskustelussa. Suomessa(1) tekoälystä pääsevät kertomaan useimmin talouden ja teollisuuden aloilla työskentelevät miehet. Tämä ohjaa keskustelua erityisesti tehokkuuden kasvattamisen äärelle, mutta tekoälystä olisi muuhunkin. Organisaation tulisikin keskustella avoimesti ja osallistavasti siitä, mitä tekoäly on kokonaisuutena ja mitä se tulevaisuudessa tarkoittaa työn tekemisen kannalta.
Vinouma #2: Epätietoisuus omasta työstä jarruttaa tekoälyn käyttöönottoa
Ihmiset kokevat uusien teknologioiden vievän heiltä työt ja digitalisaation lisääminen johtaa mielikuvissa joukkoirtisanomisiin. Tilastollisesti näin ei kuitenkaan ole. Tilastokeskuksen(2) mukaan vain 23 % koki digitalisaation olleen osasyynä vähentämiseen. Kyse on enemmänkin siitä, millaisia mielikuvia ja pelkoja ihmisillä on ja miten he niiden pohjalta asiat kokevat. On hyvä huomioida, että mitä enemmän teknologian toimintaperiaatteita ja tavoitteita ymmärretään, sitä työvälinekeskeisemmin niihin suhtaudutaan. Tekoäly on erinomainen tuki tai työkaveri, kunhan sen tekemiseen voidaan luottaa ja epävarmuus työn menettämisestä jää taustalle.
Vinouma #3: Tekoälyn myötä vapautuneen ajan voi käyttää luovempaan työhön
Kuten aiemmin mainitsin ymmärrys uusista teknologioista, kuten tekoälystä, on lopulta harvojen käsissä. On hyvä muistaa, että kaikilla ei ole erilaisista syistä johtuen valmiuksia ottaa uudenlaista teknologiaa helposti käyttöön, saati hyödyntää sitä täysmääräisesti omassa työssään. Toimintaa kehittävien kuplassa ajatellaan, että vapautuneen ajan voi käyttää paremmin esimerkiksi luovempaan työhön. On hyvä muistaa, että osalle meistä rutiinit ja jopa liukuhihnamainen työ tuovat turvaa ja tasapainoa elämään. Huolehtikaa organisaatiossa, ettei lisääntynyt aika ja työntekijöiden erilainen ymmärrys tekoälystä lisää eriarvoistumisen riskiä.
Tekoälyn kolmannen buumin jatkuessa voisi kokeilujen lisäksi olla hyvä diskuteerata enemmän, eli osallistaa kaikki tuomaan ajatuksia esille ja siten tekemään myös työtä yhteisen tavoitteen eteen. Varsinkin kun nyt ollaan kielimallien myötä uuden ja tuntemattoman äärellä.
Erilaisia vinoumia löytyy muitakin kuin nyt mainitut ja mielestäni näistä olisi hyvä käydä avointa keskustelua organisaatioissa ja luoda sen pohjalta organisaation yhteinen tekoälyvisio sekä eettiset periaatteet tekoälyn käyttämiselle.
Ota yhteyttä minuun, jos haluat keskustella tarkemmin tekoälyn vinoumista ja niiden huomioimisesta vastuullisen tekoälyn kehittämisessä.
Lähteet:
Kirjoittajasta
Tommi Gynther
johtava digitalisaatiokonsultti, valtionhallinto
Olen Tommi Gynther ja työskentelen CGI:llä valtionhallinnon yksikössä johtavana digitalisaatiokonsulttina. Taustani ovat sovelluskehityksen ja arkkitehtuurin puolelta mutta tänä päivänä katson asioita enemmänkin pehmeämpien arvojen näkökulmasta vahvalla tulevaisuusorientoitumisella.
