Onhan oppilashuolto saatavilla tilanteesta riippumatta? – Digiloikka tehtävä nyt lasten ja nuorten parhaaksi

Lasten ja nuorten psyykkinen hyvinvointi ja mielenterveysongelmat huolestuttavat. Viimeaikainen julkinen keskustelu on nostanut esiin lasten ja nuorten mielenterveysongelmia ja hoitoon pääsyyn liittyviä haasteita. 

Kuntien haasteena on erityisesti näyttäytynyt akuutin hoidon järjestäminen ja potilaan tilanteen seuraaminen, joka on luonnollisesti riippuvainen terveydenhuollon käytettävissä olevista resursseista. Samassa yhteydessä on nostettu esiin koulujen ja oppilaitosten oppilashuollon merkitys ongelmien tunnistamisessa ja ennakoivien toimenpiteiden tekijänä. 

Koronakriisi korosti entisestään oppilashuollon palveluiden tarvetta. Etätyöskentelyyn siirryttäessä kaikki oppilaat eivät olleetkaan tavoitettavissa ja heidän tilanteensa seuraaminen vaikeutui.

Oppilaitosten ja koulujen oppilashuollon voidaan ajatella olevan eturintamassa lasten ja nuorten ongelmien tunnistamisessa ja varhaisen puuttumisen välineenä. Normaalioloissa oppilaitoksissa lapset ja nuoret tavoitetaan ja heille on tarjolla oppilashuollon palveluita omassa koulussa.

Oppilashuollon digitaalisten palveluiden kehittämisen tavoitteena tulisi olla yksilölliset palvelut lapsen ja nuoren parhaaksi.

Oppilashuollon palveluiden tulisi olla helposti saatavilla – myös diginä

Oppilashuollon palveluita tarvitseville lapsille ja nuorille tulisi tarjota mahdollisimman matala kynnys yhteydenottoon ja ammattilaisten tulisi olla helposti tavoitettavissa, myös poikkeusoloissa. Yhteydenottoon tarvitaan erilaisia kanavia, joista on mahdollista valita omaan tarkoitukseen sopivin vaihtoehto. Monille nuorille digitaaliset yhteydenottokanavat, esimerkiksi mobiilisovellukset, ovat luonnollinen matalan kynnyksen tapa viestiä. 

Opetuksessa on jo pitkään korostettu oppijan yksilöllisiä tarpeita. Myös oppilashuollon palveluiden tulisi luonnollisesti ottaa huomioon yksilölliset tarpeet, eli se että on erilaisia lapsia, joille tulisi tarjota yksilöllistä tukea ja menetelmiä.

Oppilashuollon ammattilainen puolestaan tarvitsee toimivat ja helppokäyttöiset työkalut, jotka auttavat työn tekemisessä ja lisäksi täyttävät lakien vaatimukset asiakastyön kirjaamisessa ja raportoinnissa. Ammattilaiset tarvitsevat myös välineitä eri toimijoiden väliselle yhteistyölle.

Oppilashuollon digitaalisten palveluiden kehittämisen tavoitteena tulisi olla yksilölliset palvelut lapsen ja nuoren parhaaksi. Joustavuus ja uusien palveluiden integroitavuus tulee olla mahdollista, jotta tulevaisuuden muuttuviin tarpeisiin on mahdollista vastata. Uudet monipuoliset ja helppokäyttöiset palvelut voivat myös auttaa yhä kasvavissa resursoinnin haasteissa, kun töiden kirjaaminen ja viestintä oppilashuollon asioista helpottuu.

Palveluita tulee kehittää lasten ja nuorten tarpeista, huomioiden ammattilaisten vaatimukset ja hyödyntäen palvelumuotoilun keinoja ja digitalisaation mahdollisuuksia.

Oppilashuolto on osa suurta ekosysteemiä, joka mahdollistaa lapsen kasvun omaan erinomaisuuteensa. Kollegani kirjoitti aikaisemmin blogissaan koko ekosysteemin yhdistävän digitaalisen alustan mahdollisuuksista lasten ja nuorten kokonaisvaltaisen kasvun tueksi. Käy lukemassa myös Elinan blogi!