CGI:n blogi - kirjoituksia eri asiantuntijoilta

CGI Suomen asiantuntijat

Kirjoituksia asiantuntijoiltamme

Paikkatieto koostuu kahdesta asiasta: sijaintitiedosta, joka kuvaa missä asia on ja ominaisuustiedosta, joka kuvaa mitä siellä on.

Osoite- ja reitinhakupalveluiden päivittäinen käyttö - paikkatietoa yksinkertaisimmillaan - on itsestäänselvyys useimmille. Kuitenkin liiketoiminnassa sijaintitiedon hyödyntämiselle ja sen hallinnalle uhrataan edelleenkin aikaa useimmiten vain se välttämättömin ja paikkatiedon potentiaali liiketoiminnan kehittäjänä jää saavuttamatta lukuisissa organisaatioissa.

Ohjaamme sinut konkreettisia esimerkkejä sisältävälle matkalle kohti paikkatiedon hyötyjen valjastamiseen. Oppeja voit hyödyntää niin liiketoiminnan suunnittelussa kuin johtamisessa.

 

Ensimmäinen askel: tunnistatko paikkatiedon?

Suurin haaste sijaintitiedon tehokkaammassa hyödyntämisessä on se, että tietoa ei useinkaan tunnisteta paikkatiedoksi, mikä tekee siitä näkymättömän ja siten helposti sivuutettavan.

Sijaintitieto on samanlaista tietoa siinä missä kaikki muukin tieto, minkä vuoksi sitäkin tulee käsitellä, hallita ja ymmärtää samalla tavalla kuin muutakin liiketoimintatietoa. Pelkän sijaintitiedon merkitys kuitenkin on varsin vähäinen, jos siihen ei yhdistetä ominaisuustietoa, joka avaa uusia mahdollisuuksia.  

Paikkatieto mielletään usein vain niiden toimialojen välineeksi, joiden tekemiseen liittyy voimakas maantieteellinen aspekti - logistiikka ja rakentaminen etunenässä. Kuitenkin, liiketoiminta lähes alalla kuin alalla yrittää parhaillaan löytää oman selviytymiskeinonsa kasvavan kilpailun, kiihtyvään tahtiin julkaistavien teknisten innovaatioiden ja markkinoiden hajaantumisen keskellä.

Pelkän sijaintitiedon merkitys kuitenkin on varsin vähäinen, jos siihen ei yhdistetä ominaisuustietoa, joka avaa uusia mahdollisuuksia.

Liiketoiminta digitalisoituu ja alustat ovat jo nyt mullistaneet tiedon hyödyntämisen. Toimijoiden riippuvuus toisistaan kasvaa ja asiakkaat liikkuvat herkemmin kuin koskaan ratkaisusta toiseen. Kaiken tämän taustalla ja ytimessä on digitaalisessa muodossa oleva tieto. Ja koska suurin osa tuosta tiedosta pitää sisällään viittauksen sijaintiin, mikä liiketoiminta voi rehellisesti sanoa, ettei se hyödy paikkatiedosta?

Liiketoiminnalle paikkatieto on haasteellinen, koska sitä löytyy lähes jokaisesta järjestelmästä ja toiminnan alueelta; paikkatietoa on siksi vaikea hallita, koska sitä ei voi keskittää, eristää eikä käsitellä yhtenä selkeänä kokonaisuutena. Se on jopa eri paikoissa eri näköistä: se on paitsi osoitteita ja koordinaatteja, ennen kaikkea myyntilukuja, palveluiden käyttäjiä, sidosryhmiä, asiakasprofiileita, varastotilanteita, aikatauluja, toimitusvelvoitteita, tuotetunnuksia, ja vaikkapa henkilöstön allokaatiolukuja – näin muutamia mainitakseni.

Huolimatta näennäisistä poikkeavuuksistaan ja toisiinsa liittymättömyydestään lähes kaikki tiedot ovat yhdistettävissä toisiinsa yhden muuttujan – sijainnin – avulla. Paikkatiedon avulla on mahdollista löytää yhteyksiä oman toiminnan eri tekijöiden välillä, löytää yhteyksiä oman toiminnan ja asiakkaiden toimintamallien välillä ja havaita uusia yhteyksiä eri muuttujien välillä. Tällä tavalla voi saavuttaa kilpailuetua muihin nähden.

 

Toinen askel: tunnista yhteydet ja jalosta liiketoimintadataa sijainnin avulla

Mistä siis puhutaan, kun puhutaan sijainnista? Lähestulkoon aina silloin puhutaan sijainnin ominaisuustiedoista, eli tiedoista, jotka liittyvät sijaintiin – ei fyysisestä sijainnista itsestään. Mitä sijainnissa on ja mitä siellä tehdään?

Se, mikä sijainnin todellinen arvo kulloinkin on, määräytyykin juuri noista sijaintiin liittyvistä tekijöistä ja niiden vaikutuksesta toisiinsa. Esimerkiksi teollisuus on täysin riippuvainen raaka-aineidensa saatavuudesta, mutta yhden sisäänostajan sairasloma ei vaikuta tehtaan toimintaan suurestikaan.

Mitä sijainnissa on ja mitä siellä tehdään?

Toisinaan asioiden ja tekijöiden välinen yhteys ja vuorovaikutus on itsestään selvää, ja siitä osataan huolehtia erilaisin sopimuksin ja järjestelyin, kuten esimerkiksi raaka-aineiden toimitussopimuksilla ja -ketjuilla tuottajalta teollisuudelle.

Toisinaan eri tekijöiden välillä on vuorovaikutussuhde, jota ei ymmärretä olevan. Ja toisinaan asioille, joilla aikaisemmin ei ole ollut tai havaittu olevan yhteyttä toisiinsa, saadaan luotua sellainen yhteys, josta kehittyy jotain aivan uutta ja nostattavaa. Nämä ovat niitä kultakimpaleita, joita kaikki haluaisivat vaskoolinsa pohjalta löytää.

Paikkatieto tarjoaa liiketoiminnalle vaskoolin avuksi noiden kultakimpaleiden löytämiseksi. Se kun liittyy lähes kaikkeen tietoon.

 

Kolmas askel: tunnista tarpeet ja tavoitteet

Perinteisesti paikkatietoratkaisuja lähdetään suunnittelemaan tiedon kautta; mitä paikkatietoa minulla on, ja miten se esitettäisiin kartalla. Näistä lähtökohdista tehtävä suunnittelu kuitenkin usein herättää liiketoiminnoissa kysymyksen, hyödyttääkö tietojen näkeminen kartalla minua oikeasti. 

Jotta paikkatieto tuottaisi aitoa hyötyä liiketoiminnalle, ajattelun onkin lähdettävä liikkeelle paikkatiedon ja karttaesitysten ulkopuolelta; asiakkaan ja oman liiketoiminnan tarpeista. Siitä, mitä minun asiakkaani tarvitsevat ja siitä, mitä minun liiketoimintani on tehtävä täyttääkseni asiakkaitteni tarpeet ja menestyäkseni.

Ajattelun onkin lähdettävä liikkeelle paikkatiedon ja karttaesitysten ulkopuolelta.

Esimerkki. Jos asiakkaallani on tarve saada tuottamiani hyödykkeitä nopeammin ja ketterämmin, on minun parannettava tarvitsemieni raaka-aineiden hankintaa tavalla tai toisella, tehostettava tuotantoani, tiivistettyä logistiikkaan käytettävää aikaa tai perustettava suurempia varastoja lähemmäs asiakkaitani mahdollistaakseni tämän.

Tai mikäli tarjoamani palvelu vaikuttaa kriittisesti asiakkaitteni liiketoimintaan, minun on kyettävä tarjoamaan palveluni juuri silloin ja siellä, missä asiakas sitä tarvitsee - sekä jatkuvasti kehitettävä prosessejani, menetelmiäni ja tarjoamani palvelun sisältöä vastaamaan asiakkaitteni tarpeisiin myös tulevaisuudessa.

 

Neljäs askel: kohti paikkaälyä

Kun ymmärretään paikkatiedon olevan kiinteä osa päätöksentekoa, ja mahdollistetaan sijainnin huomioiminen kaikkine ulottuvuuksineen taustajärjestelmissä tehtäviin analyyseihin tai palvelun mahdollistavan alustan toiminnallisuuteen, otetaan ratkaiseva askel paikkatiedosta paikkaälyyn.

Tällöin lopputulos ei välttämättä olekaan nähtävillä enää karttana, vaan esimerkiksi analytiikan tuottamana liiketoimintapäätöksenä. Kuten päätöksenä laajentaa raaka-ainetoimittajaverkostoa toimitusaika ja -varmuusanalyysin avulla tai tehostaa prosessia kohdassa, jossa näkyvyys vaiheeseen on huono. Tai tehostaa toimitusvarmuutta perustamalla varastot paikkatietoanalyysin lopputuloksena löytyneisiin optimaalisimpiin sijainteihin. Tai täysin uudentyyppisenä ratkaisuna palveluiden tuottamisessa.

Yksinkertaisimmillaan paikkatieto kun on helppoa, mutta sen todelliset voimat ovat sen kehittyneemmissä toiminnoissa ja niiden yhdistämisessä muuhun analytiikkaan. Se taas vaatii syvällisempää osaamista. Koska paikkatieto on tällöin taustalla ja näkymättömissä, on ehkä vaikea hahmottaa käyttävänsä ratkaisuissaan paikkatietoa, saatikka ottaa paikkatiedon tarjoamat mahdollisuudet käyttöön yksinkertaisimpia sovellutuksia enempää.

Sen todelliset voimat ovat sen kehittyneemmissä toiminnoissa ja niiden yhdistämisessä muuhun analytiikkaan.

Liiketoiminta ei hyödy paikkatiedosta, ellei se tiedä, miten sitä käytetään. Syvällisinkään paikkatieto-osaaminen taas ei riitä, jos ei ole näkemystä liiketoimintatarpeesta. Siksi älykkäät paikkatietoratkaisut tehdään yhdessä.

Jos sinulla siis on liiketoimintahaaste, oli se sitten minkälainen tahansa, kannattaa sen osaksi ratkaisun suunnittelun tueksi usein ottaa myös syvällisempää paikkatieto-osaamista, mahdollistamaan edellytykset entistä älykkäämpien ratkaisuiden toteuttamiselle.

 

Tämä ei kuitenkaan tapahdu itsestään, eikä teknologia ratkaise kaikkea. Täysmittaisten hyötyjen sijaintitiedosta ulosmittaamiseen vaaditaan ennen kaikkea selkeää näkemystä paikkatietoon liittyvistä tavoitteista, suunnittelua, vastuun ottamista ja jakamista, toiminnan organisointia ja yhteistyötä, paikkatiedon sisällyttämistä yleiseen tiedon hallintaan – ja ymmärrystä paikkatietoon liittyvistä erityispiirteistä.

 

Autamme mielellämme organisaatiotasi tunnistamaan, miten paikkatieto voidaan valjastaa tuottamaan arvoa liiketoiminnalle. Kerron mielelläni aiheesta lisää, minut tavoitat osoitteesta antti.kajanus@cgi.com

 

 

Antti Kajanus

Paikkatiedon asiantuntija

 

Tutustu myös: 

Kirjoittajasta

CGI:n blogi - kirjoituksia eri asiantuntijoilta

CGI Suomen asiantuntijat

Kirjoituksia asiantuntijoiltamme

CGI on globaali ICT-palveluyritys ja luotettu ulkoituskumppani.  Suomessa noin 3 800 asiantuntijaa konsultoivat asiakkaitamme liiketoiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Tällä profiililla julkaisemme kirjoituksia CGI:n eri asiantuntijoilta.