Miten parantaa digitaalista arkea aikuisuuden kynnyksellä? – Tulevaisuuden sujuva Suomi -hackathonissa ideoitiin palveluita nuorilta nuorille

Nuorten kohtaamia haasteita aikuistumisen kynnyksellä ratkottiin Tulevaisuuden sujuva Suomi -hackathonissa, jossa nuorista koostuvat tiimit ideoivat ja kehittivät sellaisia itsenäistymistä tukevia palveluita, joita he haluaisivat itse käyttää. Ideoiduissa ratkaisuissa käsiteltiin elämäntapahtumina omilleen muuttoa, koulutus- ja uravalintoja sekä oman polun ja yhteisön löytämistä. Nuoret toivat näkemyksensä sujuvoittamaan muun muassa viranomaisasiointia näissä kriittisissä hetkissä.

CGI ja Digi- ja väestötietovirasto DVV järjestivät syys-lokakuun vaihteessa kaksipäiväisen Tulevaisuuden sujuva Suomi -hackathonin, jossa nuoret pääsivät ideoimaan ja kehittämään palveluideoita, joiden avulla valtio voisi tukea aikuistuvia nuoria itsenäistymiseen liittyvissä elämän käännekohdissa - ettei yksikään nuori jäisi yksin.

Diginatiivius ei takaa kaikenkattavia digitaitoja

Nuoret mielletään diginatiiveiksi, mutta myös he kokevat haasteita digipalveluiden käyttämisessä. Monessa elämänvaiheessa, kuten aikuistumisen kynnyksellä asiointi viranomaisen kanssa on välttämätöntä ja tämä aiheuttaa monenlaisia huolia. Tuore Nuorten Digitaidot -kartoitus kertoo, että nuoret kokevat, että he jäävät liian yksin digitaalisten palveluiden ja digitaalisen asioinnin opettelussa. Kuinka viranomaisen kanssa asioinnista voisi tehdä saavutettavampaa ja miellyttävämpää?

Aikuistumiseen kuuluvat monet suuret elämänmuutokset sekä paineet omien asioiden itsenäisestä hallinnasta. Vaikka itsenäistyminen usein vapauttaa ja ilahduttaa, liittyy siihen myös paljon epävarmuutta tulevaisuudesta ja siten monenlaista henkistä kuormitusta esimerkiksi oman talouden, asumisen ja osallisuuden suhteen.

Hackathonin yhteydessä käydyissä keskusteluissa nousi esiin, että digitaaliseen asiointiin tarjottavan tuen vähyyden lisäksi merkittäviä haasteita ovat asiointipalveluissa ja viranomaisviestinnässä käytettävät termit ja ylipäätään tieto siitä, mitä palveluita on tarve milloinkin käyttää. Yksinkertaisesti tieto siitä, mitä missä tilanteissa pitää tehdä, ei välttämättä ole selvää, vaan nuoret opettelevat asiointia vaihtelevilla tavoilla. Niiden suhteen erilaisilla taustoilla ja lähtökohdilla on suuri merkitys. 

Käytännön tutustuminen nopeaan palvelukehitykseen

Pitkän etäopiskelu ja -työskentelyajan jälkeen yhteiskehittäminen kasvotusten oli osallistujien mielestä tervetullutta vaihtelua ja inspiroivaa. Osallistujat iloitsivat siitä, että pienissä tiimeissä yhdessä ideoidessa sai käyttää luovuuttaan ja hyödyntää omia kokemuksia viranomaispalveluiden käyttämisestä.

Tiimit tutustuivat ajankohtaiseen tutkimusaineistoon, muun muassa Nuorten Digitaidot -kartoitukseen, josta haastava lähtötilanne tulee ilmi myös teoreettisella tasolla. Nuoret lähestyivät haastetta käytännönläheisesti ja ideoita syntyi eri näkökulmista, omien kokemusten ja tärkeiden asioiden vinkkelistä.

Voittajatiimien ratkaisuissa tuki tuodaan nuorten luokse

Hackathonissa palkittiin kaksi tiimiä. Voittajatiimi KAJO Innovations keskittyi ratkaisussaan välivuoteen – erityisesti siihen miten tämän monille epätoivotun ajanjakson voi kääntää mahdollisuudeksi. Ideoitu verkkopalvelu tarjoaisi tietoa ja vertaistukea välivuotta viettävän nuoren tueksi: sekä tilanteen ennakointiin että siitä selviämiseen, niissä kanavissa ja paikoissa, joissa nuoret ovat. Tuomaristo kehuikin ratkaisun toteuttamiskelpoisuutta sekä hienosti paketoitua konseptia ja innostavaa esitystä. Tiimi oli kohderyhmän ytimessä huomioimalla avaintekijänä tuen tarpeessa olevien nuorten tavoittamisen.  

Toiseksi tullut tiimi Solea Solutions konkretisoi ideassaan auttavan käden. Palvelun ytimessä olisi muuttoilmoituksen yhteydessä tapahtuva omilleen muuttavan nuoren tunnistus tukea tarjoavan palveluntarjoajan saavutettavaksi. Ratkaisussa ohjattaisiin yhteydenottopyyntö oikealle taholle, joka voi tukea nuorta kriittisessä elämänvaiheessa. Tuomaristo kehui ratkaisun toteuttamis- ja laajentamiskelpoisuutta ja hyvää esitystä. Ratkaisun tarve nähtiin ilmiselvänä, ja toteutus yllätti yksinkertaisuudellaan ja erinomaisella hyöty-kustannussuhteella. Myös nuoret kohderyhmänä oli hienosti idean ytimessä ihmisläheisen ja matalan kynnyksen palvelussa.

Näkökulmia suoraan kohderyhmältä

Hackathonin lopputuloksista näki sen, että nuorten ottaminen mukaan palveluiden ideointiin jo varhaisessa vaiheessa tuo arvokasta näkemystä. He tietävät itse omasta arjestaan tilanteita ja haasteita, ja jopa ideoita niiden ratkaisuun, joita eri elämänvaiheessa olevat eivät välttämättä tule huomioineeksi.

Kun IT-yhtiö, valtion palveluntarjoaja ja nuoret lyöttäytyivät yhteen hackathonissa, saivat kaikki arvokkaita oppeja toisiltaan, tärkeän aiheen äärellä. Ideoinnin keskiössä olivat nuorten todelliset, arkipäivän haasteet, jotka tutkimustulosten valossa vaikuttavat yllättävän moniin. Yhteiskehittäminen onkin tulevaisuuden sujuvoittamisen ytimessä, sillä kansalaisten ja asukkaiden joukko on hyvin moninainen, monine haasteineen ja mahdollisuuksineen.