Kokeilemalla kohti vaikuttavampaa yhteisöllisyyttä julkishallinnossa

Voisiko yhteisöllisyys olla tulevaisuudessa avaintekijä tuottavuuden parantamisessa? Vastaus kysymykseen löytyy vain kokeilemalla.

Yhteisöllisyyden taustalla oleva uusi demokratia -megatrendi on kiteytetysti yhdessä ideoimista ja tekemistä julkishallinnon kanssa. Se on sekä hallinnon, tiedon että päätöksenteon avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Kansalaiset eivät ole vain hallinnon asiakkaita vaan täysvaltaisia yhteiskunnan jäseniä, jotka haluavat vaikuttaa etukäteen heihin vaikuttaviin asioihin.

Osallistaminen kannattaa niin läpinäkyvyyden kuin tuottavuuden näkökulmasta

Nykyisessä haastavassa taloustilanteessa julkisten toimijoiden on etsittävä uusia keinoja tuottavuuden parantamiseen. Siksi tarkastelunäkökulmaa on hyvä mielestämme laajentaa virastotalojen ulkopuolelle ja ottaa kansalaiset mukaan konkreettiseen kehittämistyöhön.

Eri puolilta Suomea löytyy hienoja esimerkkejä vuorovaikutteista yhteisöllisyydestä alkaen kaavoitusprosesseista, osallistuvasta budjetoinnista ja asiakasraadeista päätyen asukaslähtöiseen toimintaan. Tässä pari konkreettista esimerkkiä:

• Vuonna 2019 Lahdessa ei tehty yhtään kaavavalitusta ja keskeisenä vaikuttimena tähän nähtiin aktiivinen vuorovaikutus kuntalaisten kanssa kaavoitusprosessin eri vaiheissa
• Vuonna 2022 Tampereen kaupunki pelillisti kaivonkansien etsinnän taloudellisen porkkanan avulla. Etsintätyön kestoksi arvioitiin viikkoja mutta asukkaiden innokkuuden myötä työ oli ohi päivässä

Luottamusta täytyy edelleen rakentaa

Ketteryys tehdä kokeiluja sekä viranomaisten, yritysten ja kolmannen sektorin yhteistyö nähdään Suomen vahvuuksina myös tulevan digikompassin SWOT-analyysissa.

Kuitenkin Palo-hankkeen(*) tulosten perusteella suomalaisista vain noin neljännes luottaa oman kuntansa päättäjiin. Alle viidennes suomalaisista kokee, että kuntalaisten mielipiteitä kuunnellaan hänen kunnassaan. Saman hankkeen tulosten perusteella kuntalaiset toivoisivat mahdollisuuksia osallistua suoraan yksittäisiin päätöksentekoprosesseihin.

Jotta tiiviimpi yhteisöllisyys olisi mahdollista, sekä hallinnossa että kansalaisilta vaaditaan ajattelutavan muutosta. Sitran(**) mukaan kansalaisilla ja päättäjillä on hyvin erilaiset näkemykset siitä, millaisiin vaikuttamisen tapoihin suomalaiset olisivat kiinnostuneita osallistumaan.

Tulokset näkyväksi

Kuten Palo-hankkeessa todettiin, kansalaisilla on usein päättäjiä paremmat tiedot heidän arkeaan läheisesti koskettavista asioista. Jos kuntalaisten näkemykset otetaan huomioon jo valmisteluvaiheessa, voidaan parantaa päätösten laatua ja kunnan elinvoimaa. Keskeistä on se, että eri osapuolet saadaan mukaan puhaltamaan yhteen hiileen.

Demokratia ei toteudu, jos vain kaikista aktiivisimmat hyväosaiset kansalaiset osallistuvat. Tämän takia osallistamisen tulee olla suunnitelmallista ja monikanavaista. Pikavoittojakin voi yksittäisillä kokeiluilla saavuttaa, mutta tärkeää on muistaa katsoa riittävän pitkälle eteenpäin. Kun edetään pienin askelin ja fasilitointia hyödyntäen rakennetaan samalla toimivampaa tulevaisuutta ja mekanismeja yhteisöllisyyden parantamiseksi.

Kuntalaisille täytyy kyetä näyttämään kokeilujen tulokset ja kokeiluista opittu tulee viedä käytäntöön. Näin pystytään myös seuraamaan sitä, voiko yhteisöllisyys olla keskeinen tekijä tuottavuuden parantamisessa. 

Lähteet:

* Palo-hanke: Participation in Long-Term Decision-Making (PALO) Policy Brief 1/2019. Luettavissa: https://paloresearch.fi/wp-content/uploads/2019/02/Policy-brief-1_2019_final.pdf

** Sitra: Päättäjillä ja kansalaisilla eri käsitys houkuttelevista yhteiskunnallisista osallistumistavoista. Luettavissa: https://www.sitra.fi/uutiset/paattajilla-ja-kansalaisilla-eri-kasitys-houkuttelevista-yhteiskunnallisista-osallistumistavoista/