Primary tabs

Kuinka eri ikäluokat suhtautuvat kestävään kehitykseen? Miten sitä voitaisi parhaiten edistää? Auttaako digitalisaatio rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta? CGI:n ohjelmistorobotiikan palvelupäällikkö Miia Kärhä, 27, sekä kestävän kehityksen ja kiertotalouden liiketoiminnan kehittämisestä vastaava johtaja Timo Pellikka, 59, tulevat eri lähtökohdista, mutta suhtautuvat kestävään kehitykseen yhtä intohimoisesti ja ovat sitoutuneet työssään kehittämään sitä edelleen. 
 
Entistä useammat ovat oivaltaneet sen, että ollaksemme onnellisia, tarvitsemmekin vähemmän – iloa voivat antaa niin lähiluonto kuin läheiset ihmiset, ja vastuulliset valinnat tuovat merkityksellisyyttä elämään. Näin ajattelevat myös Miia ja Timo.
 
– Kestävä kehitys merkitsee minulle palkitsevaa elämäntapaa, johon kuuluvat luonnon kunnioittaminen ja vapaaehtoistyö. Olen soveltanut käytäntöön mahdollisimman monia kestävän kehityksen periaatteita aina siitä asti, kun muutin omilleni. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, että seuraan kulutustani ja lajittelen jätteet tarkasti, harjoitan kierrätystä sekä pyrin tekemään vastuullisia ostopäätöksiä. Kiinnostus kestävään kehitykseen innosti minut opiskelemaan LUT-yliopiston Strategy, Innovation & Sustainability -linjalla. Nyt olen iloinen voidessani työskennellä yrityksessä, joka ottaa kestävän kehityksen tosissaan, Miia kertoo.
 
Timo kutsuu itseään kestävän kehityksen myöhäisherännäiseksi.
– Suhtautumiseni asiaa kohtaan on muuttunut tiedon lisääntyessä, kuten varmaankin useimpien ikäisteni. Aiempina vuosikymmeninä kestävästä kehityksestä ei juurikaan puhuttu, eikä siitä oltu tietoisia. Nykyään osaan kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, miten kotini energia on tuotettu, kuinka vähennän jätettä ja hävikkiä sekä miten teen työtäni ekologisemmin. Toki olen aina nauttinut esimerkiksi metsässä liikkumisesta ja tuntureilla patikoimisesta. Haluan mahdollisuuksieni mukaan edesauttaa sitä, että samat puitteet säilyisivät tuleville sukupolville. Siksi olen innoissani voidessani käynnistää kestävän kehityksen ja kiertotalouden liiketoimintamme CGI:llä, Timo sanoo.

Tietoa ja tietoisuutta

Suunta on oikea, sillä kestävästä kehityksestä keskustellaan vilkkaasti jo alakouluissa ja nuoria osaajia kiinnostavat vastuulliset yritykset. Kuitenkin vielä on paljon tehtävissä ja muutosta tarvitaan erityisesti asenteissa. 
– Jokaisen tulisi tarkastella ennen kaikkea omaa toimintaansa. Yleistäminen ja syyllistäminen on aina haitallista. Sen sijaan tarvitaan kannustavaa kulttuuria sekä konkreettisia keinoja vaikuttaa ja mitata vaikuttavuuttaan, Miia sanoo.

Valtio, kaupungit ja kunnat pystyvät vaikuttamaan tiettyyn rajaan asti, mutta iso muutos tapahtuu yhtä lailla yksilö- ja paikallistasolla. Yhteiskunnan ja yritysten pitää mahdollistaa kestävä toiminta yksilöille.
– Kestävä kehitys ja kiertotalous on tuotava ihmistä lähelle ja käytäntöön. Jokaisella valinnalla on kääntöpuolensa, ja näen vaikutukseltaan merkittävimpien ratkaisujen perustuvan datan hyödyntämiseen. Niin yksilöiden kuin yritysten tekemien päätösten kokonaisvaikutukset selviävät vasta silloin, kun tietoa rikastetaan eri lähteistä ja sitä analysoidaan oikein, Timo jatkaa. 

Digitalisaatio lisää vaikuttavuutta

Digitalisaatio on kestävän kehityksen ja kiertotalouden mahdollistaja. Esimerkiksi tuotannon, logistiikan, energiankulutuksen ja elinkaaren optimointi kehittyvät alalla kuin alalla. Teollisuuden digitalisaatio on jo vahvasti käynnissä, mutta sen kiihdyttämisessä on vielä paljon mahdollisuuksia. Teknologiateollisuus on sitoutunut Suomen hallitusohjelman mukaiseen hiilineutraali Suomi 2035 –tavoitteeseen, jossa digitaalisten ratkaisujen käytöllä on merkittävä osuus. Digitalisaation avulla kehitettävät kestävät ratkaisut tulevat olemaan yhä tärkeämmässä roolissa myös kilpailukyvyn turvaamisessa, ja entistä useammat tahot edellyttävät kumppaneiltaan kestävän kehityksen periaatteiden noudattamista. 

Timo muistuttaa, että tärkeintä olisi päästä vaikuttamaan valinnan hetkellä sen sijaan, että tarkastelemme vaikutuksia jälkikäteen. Jatkuva tietoisuus tekee kestävästä kehityksestä elämäntavan. Arjen toimintatapojen muuttamiseen kannustavat sovellukset ovat tärkeitä, olipa kysymys ostostensa ympäristövaikutusten seuraamisesta, hävikin vähentämisestä, kestävämmästä asumisesta, matkustamisesta tai siitä, että voi sijoittaa pullonpalautusrahansa puiden istuttamiseen. 

– Teknologia voi ohjata vastuullisiin päätöksiin, aivan kuten apteekeissa ohjataan vaihtoehtoisen lääkkeen valitsemiseen. Jos ostosten ympäristövaikutukset näkyisivät jo hyllyissä, eikä vasta kuitissa, moni harkitsisi valintojaan uudelleen. Lisäksi näkisin tärkeäksi saada yksilölliset, kestävään kehitykseen vaikuttavat tekijät yhteen alustaan sen sijaan, että esimerkiksi ruokakaupoilla ja sähköyhtiöillä on omansa. Tulevaisuudessa uskon, että tulemme näkemään näitä sovelluksia yhä enemmän, Timo visioi.

Kestävä kehitys on yhteinen asiamme

YK mainitsee digitalisaation keskeisenä keinona kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamisessa – järjestön mukaan uudet teknologiat voivat auttaa tekemään maailmasta reilumman, rauhallisemman ja oikeudenmukaisemman. Suomessa CGI on ollut mukana lukuisissa kestävää kehitystä konkreettisesti edistävissä projekteissa, kuten vähäpäästöisen energiatuotannon kehittämisessä tekoälyä hyödyntäen. Automaation ja tekoälyn avulla on onnistuttu kehittämään myös entistä ympäristöystävällisempiä laskutuspalveluja, ja ruokapalvelujen toiminnanohjausratkaisu Aromiin kytketyt Hävikkimestari ja Satokausikalenteri minimoivat suurkeittiöiden ruokahävikkiä. Olemme yrityksenä mukana ratkomassa kestävän kehityksen haasteita myös Lahti - Euroopan ympäristöpääkaupunki 2021 -hankkeen kautta. Keksimme ja nopeutamme tapoja, joilla asiakkaamme yhdistävät ympäristön kestävyyden sekä taloudellisen kasvun digitaalisten palvelujen ja datan avulla. Näiden ohella CGI tarjoaa Suomen 3700 työntekijälleen mahdollisuuden palkalliseen vapaaehtoistyöhön yhtenä päivänä vuodessa. 
– Tahdomme olla malliesimerkki, joka auttaa ottamaan käyttöön käänteentekevät digitaaliset ratkaisut sekä kannustaa kestävään muutokseen, Timo toteaa.

 


Osallistu keskusteluun!

Jokaisesta kommentista lahjoitamme 10 euroa ympäristöpääkaupunki-kumppanuutemme kunniaksi Lahden seudun vesien suojeluun Vesijärvisäätiön kautta. Tukemalla Vesijärven ja Lahden seudun keskeisten pienjärvien hoitotoimenpiteitä, autamme järvien kunnossapidossa ja edistämme järvien virkistyskäyttöä. Säätiön tavoitteena on kehittää jatkuvasti uusia toimintatapoja vesienhoidon edistämiseksi.

Julkaisemme kommentit anonyymeinä tämän blogin yhteyteen keskustelun viriämiseksi aiheen ympärille. Kaikki julkaistut kommentit löytyvät sivun alaosasta. Käy kurkkaamassa :)

Miten sinä toteutat kestävää kehitystä?  
Millaisia ratkaisuja kaipaisit kestävän elämäntavan vahvistamiseksi?
Millä tavoin kestävää kehitystä voitaisiin mielestäsi parhaiten edistää yritysmaailmassa?

Kirjoittajasta

CGI:n asiantuntija

CGI:n asiantuntija

CGI on globaali ICT-palveluyritys.  Suomessa noin 3 700 asiantuntijaamme konsultoi asiakkaitamme liiketoiminnan sekä ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Olemme myös luotettu ulkoistuskumppani.