Pilvipohjaisen data- tai analytiikka-alustan käyttöönotto: kokeilujen ja onnistumisten kautta perille

Kun tänä päivänä puhutaan tiedolla johtamisen tai raportoinnin kehittämiseen liittyvästä hankkeesta, kyseessä on hyvin todennäköisesti modernin, pilvipohjaisen data- tai analytiikka-alustan käyttöönotto ja sen integrointi organisaation muuhun IT-arkkitehtuuriin.

Tapoja edetä on useita. Käytännössä valitaan joko itse tekeminen omalla kehitystiimillä tai toteutus yhteistyössä asiaan perehtyneen kumppanin kanssa, kuten CGI. 

Pilven käyttöönotto – helppoa ja nopeaa?

Pilven käyttöönottoa markkinoidaan nopeana ja helppona. Nopea nettihaku tarjoaa lukuisia esimerkkejä ja tutoriaaleja mielekkäiltä tuntuvien ratkaisujen implementointiin. Tästä syystä minäkin olen käynyt monien asiakkaidemme kanssa keskusteluja siitä, mitä osaamista projektitiimistä täytyy löytyä ja onko esimerkiksi arkkitehtuurisuunnittelulle tarvetta ollenkaan. Lähes poikkeuksetta olemme lopulta päätyneet siihen, että kyllä, arkkitehdeillä on näissä projekteissa tärkeä rooli.

Arkkitehdin rooli pilviprojekteissa

Arkkitehti johtaa kokonaisuutta ja hahmottaa, mitkä pilviteknologiat ja miten hyödynnettyinä vastaavat parhaiten asiakkaan liiketoiminnan tarpeisiin ja vaatimuksiin niin nyt kuin tulevaisuudessakin. Joskus tarvetta on ylätason suunnitelmalle ja joskus erittäin yksityiskohtaiselle ratkaisukuvaukselle, joka tarjoaa etenemiselle konkreettisia askeleita. Hyvältä arkkitehdilta onnistuvat molemmat. Arkkitehdin rooli on eri kuin kehittäjän rooli. Siinä, missä kehittäjiä tarvitaan vastaamaan kysymykseen “miten”, arkkitehti keskittyy kysymykseen “miksi”.

Kun pöydällä on valmiiksi yksityiskohtainen projektisuunnitelma, joka varmuudella vastaa sinun vaatimuksia, odotuksia ja päämääriä, hanke on toteuttamista vaille valmis eikä arkkitehtiä tarvita. Voin kuitenkin kokemuksella sanoa, että tällainen lähtötilanne on melkoinen poikkeus. Tavallisesti dataan ja analytiikkaan liittyvät projektit ovat jonkin täysin uuden toteuttamista tai jonkin uuden yhdistelemistä johonkin jo olemassa olevaan. Jos tällaisessa tilanteessa lähdetään etenemään sokkona, tilanne on verrattavissa ensimmäiseen vierailuun New Yorkissa ilman opasta tai karttaa – silläkin tavalla päätyy johonkin, ei vain välttämättä sinne, missä haluaisi olla.

Pilvimaailmassa arkkitehtuurin rooli on muuttunut. Arkkitehtuurin tavoite on mahdollistaa nopeatkin liikkeet ja ketterä reagointi liiketoiminnan tarpeiden muuttuessa tai toiminnan kasvaessa. Teknologiat kehittyvät nopeasti ja hyvän arkkitehdin avulla saat niistä irti hyödyn mahdollisimman suurena.

Hyvä arkkitehtuuri on kuin suola. Jos sitä on liikaa, lopputulos maistuu pahalle. Jos sitä on liian vähän, tulos ei oikein maistu millekään. Sopiva määrä arkkitehtuuria takaa sen, että kokonaisuus on sopusointuinen eikä kukaan edes mieti taustalla olevaa täydellistä arkkitehtuuria.

Teksti on jatkoa blogilleni “Architecture is even more important now in the cloud era”. Lue lisää arkkitehtuurin ja arkkitehtien merkityksestä minkä tahansa pilvipalvelun suunnittelu- ja käyttöönottovaiheissa tai ota yhteyttä ja keskustellaan tarkemmin!