Generatiiviseen tekoälyyn liittyviä yhteydenottoja tulee asiakkailtamme tällä hetkellä runsaasti eri kanavien kautta. Summaamme tässä blogikirjoituksessa asiakkaiden toiveita ja pelkoja sekä paljastamme, millainen on hyvä projektiaihio.
Generatiivisen tekoälyn hyödyt ja lisäarvo ovat helposti ymmärrettäviä ja näkyvät kaikille. Tekoäly puhuttaa niin lehtien palstoilla kuin työpaikan kahvihuoneissa. Ero on huomattava verrattuna vaikkapa muutaman vuoden takaiseen pilvisiirtymään. Se oli iso asia, mutta suuri yleisö ei kohissut siitä, koska hyödyt eivät helposti näy loppukäyttäjälle, vaikka pilvestä teknisesti onkin paljon hyötyä.
Monet ovat nähneet tai testanneet ChatGPT:tä ja ryhtyvät pohtimaan, miten siitä saisi apua omassa liiketoiminnassa tai mitä voisi kysyä, jos ChatGPT:n pohjalla olisikin omia aineistoja. Useimmiten ensimmäiset ajatukset liittyvät sisäisten tai ulkoisten asiakkaiden auttamiseen, ohjeiden käytön tehostamiseen tai vaikkapa ristiriitojen etsimiseen dokumenteista. Yleensä polku on iteratiivinen, kun kokemusta kertyy, syntyy myös lisäideoita generatiivisen tekoälyn hyödyntämiseen.
Ihmetystä ja pelkoja
Jos ihminen ei ole itse kokeillut ChatGPT:tä, voi hän suhtautua skeptisesti sen toimivuuteen. Silloin taustoitamme asiakkaille:
- mitä kielimallit ovat
- mitä ne tekevät hyvin
- mihin ne eivät pysty.
Tekoäly ei “keksi” uutta tietoa, vaan se luo sisältöä yhdistämällä aineistoja, joilla se on koulutettu. Esimerkiksi niin sanottuja hallusinointitaipumuksia voidaan kuitenkin kiertää ja korjata. Kuten ihminen voi väärin ymmärtää asioita, myös tekoäly voi kohdata samanlaisen ongelman, jos sen harjoitusaineistossa on virheellistä tietoa. Lisäksi tekoälyn harjoitusaineiston sisältö yhdistettynä ihmisen kanssa käytyyn dialogiin voi saada tekoälyn kertomaan kuvitteellisia asioita totuutena.
Myös tietosuojaan liittyvät asiat herättävät kysymyksiä. Koska kielimallit ovat monelle uusia asia, ei välttämättä hahmoteta, miten data liikkuu, mitä sillä tehdään ja kuka sen omistaa. Tekijänoikeuksiin liittyvät asiat puolestaan nousevat esiin, jos tekoälyn avulla tuotetaan esimerkiksi koodia. Autamme kuitenkin ymmärtämään ja ratkomaan näitä haasteita tarpeen mukaan.
Mistä lähteä liikkeelle
Asiakkaiden odotukset liittyen generatiiviseen tekoälyyn ovat olleet melko realistisia. He ymmärtävät, että kyseessä on uusi teknologia. Joitakin asioita kannattaa kuitenkin miettiä jo valmiiksi hyvin aikaisessa vaiheessa, kuten:
1. Mieti valmiiksi käyttötapauksia. Mitä generatiivisen tekoälyn avulla halutaan tehdä, mikä tuottaa arvoa?
2. Mieti, onko projektille edellytyksiä. Voiko ja uskaltaako tehtävän antaa tekoälyn tehtäväksi?
3. Mieti, onko data sopivaa. Onko data hallittavissa ja onko aineisto sellaista, että sen voi siirtää julkiseen pilveen?
Käyttötapaus saattaa olla hyvä, mutta esimerkiksi dataan voi liittyä erilaisia sitoumuksia, joka vaikuttaa julkiseen pilveen siirtymistä. Tällöin projektia ei voi lähteä edistämään. Monesti kuitenkin voidaan todeta, että nämä asiat ovat kunnossa, ja kokeilua tai projektia voidaan lähteä suunnittelemaan eteenpäin!
Vauhdikasta kehitystä
Tilanne generatiivisen tekoälyn kehityksen suhteen elää ja uusia innovaatioita syntyy jatkuvasti. Esimerkiksi GPT4-malli julkaistiin joitakin viikkoja sitten. Se osaa sanoittaa sitä, mitä kuvissa näkyy, ja pystyy yhdistämään sitä kielelliseen käsittelyyn. Kun tekstin lisäksi aletaan käsitellä yhdessä kuvaa, puhetta ja robotiikkaa, muuttuu pelikenttä vielä aiempaa rajummin. Ensimmäisten kokeilujen myötä herää aiempaa suuremman joukon kiinnostus.
Jos kiinnostus heräsi jo nyt, ota yhteyttä, kerromme mielellämme lisää!
Kirjoittajasta
Pekka Brax
Teknologiajohtaja
Pekka toimii CGI:llä arkkitehtinä ja toimialayksikön teknologiajohtajana auttaen asiakkaitamme löytämään parhaat teknologiat ja ratkaisut liiketoimintaa varten. ICE Labissa Pekka johtaa generatiivisen tekoälyn tutkimiseen, kokeiluihin ja toimintatapojen kehittämiseen keskittyvää hankekokonaisuutta, jotta voimme tuoda uuden teknologian mahdollisuudet käyttöön yhdessä asiakkaidemme kanssa.
