Primary tabs

Voit kuunnella jakson myös Spotifyssa tai Apple podcastin kautta.

Postituslistallamme saat uudet jaksot ensimmäisten joukossa sähköpostiisi.
 

Digi- ja väestötietoviraston (DVV) tehtävänä on näyttää suuntaa, uudistaa yhteiskuntaa ja tukea kansalaisten asiointia julkisen hallinnon kanssa sekä edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvata tietojen saatavuus ja tarjota palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin.

”Tarina alkaa melkein 500 vuoden takaa, jolloin henkikirjoittaminen aloitettiin Kustaa Vaasan käskystä. Digitaalisessa maailmassa datan hallintaa on tehty nyt noin viitisenkymmentä vuotta. Edistämme asiakaslähtöisyyttä aikana, jolloin digitalisaatio antaa siihen paremmat mahdollisuudet kuin koskaan aikaisemmin”, sanoo Digi- ja väestötietoviraston ylijohtaja Pekka Rehn.

Siirtyminen paperisista virkatodistuksista digitaaliseen datan hallintaan on tehnyt DVV:stä entistä tärkeämmän julkisen sektorin toimijan. CGI:n Marianna Saarinen pureutui Rehnin kanssa pohtimaan, miten Suomesta tehdään sujuvampi kansalaisille sekä kansalaisten palvelijoille eli julkishallinnon toimijoille.

Uudet virkamieshyveet kannustavat kehittämiseen

Omistajat seuraavat tarkkaan, että yritys tuottaa tulosta ja sen arvo kasvaa. Sen sijaan julkisten palveluiden osalta veroeurojen tehokkaan ja tuloksellisen käytön varmistaminen ei ole yhtä suoraviivaista. Lisäksi monien julkisen hallinnon tehtävien vaikuttavuus tulee esiin vasta pitkällä aikajänteellä.

Näistä haasteista huolimatta moni taho pystyy vastuulliseen rahankäyttöön, joka vahvistaa kansalaisten luottamusta julkishallintoa kohtaan. Rehn kuitenkin toteaa, että mittareiden puuttuminen saattaa aiheuttaa sen, että takaisinkytkentä toimintaan ei ole riittävän voimakas.

”Julkishallinnossa mitataan paljon suoritemääriä, mutta entäpä jos huomiota käännettäisiin enemmän asiakastyytyväisyyteen? Itse uskon myös siihen, että vastuullisen toimintakulttuurin korostaminen vaikuttaa lähipiiriin”, sanoo Rehn.

Omassa blogikirjoituksessaan Rehn puhuu uusista virkamieshyveistä, joita ovat tee oikein, tee nälkäisemmin ja tee rohkeammin. Hän kehottaa julkishallinnon edustajia muun muassa miettimään, onko esimerkiksi joku kansalaisille tuotettu palvelu niin hyvä, että se valittaisiin jos sen rinnalla olisi kilpaileva tapa hoitaa kyseinen asia.

”Virkamieskunnassa on tosi fiksuja ihmisiä, jotka tekevät sinällään oikeita asioita. Silti meidän pitäisi murtaa perinteistä ajattelua siitä, että kun en tee virhettä, niin minua ei mistään syytetä. Tarvitaan pientä rohkeutta ja ajattelua ’toimin vastuullisesti, haen hyötyä’”, pohtii Rehn.

Ketterällä päätöksenteolla pois bunkkereista

Julkishallinnossa kehittämisen syklit ovat usein pitkiä verrattuna yritysmaailmaan. Samaan aikaan maailma muuttuu koko ajan nopeatempoisemmaksi. Kuluttajat ja kansalaiset odottavat, että tehokkaat palvelut ovat saatavilla joka paikassa kanavasta ja ajasta riippumatta.

Julkishallinnon kehittämisen sykkeen nostamiseksi Rehn ehdottaa ketterien ja itseohjautuvien organisaatioiden hyödyntämistä, päätöksentekoa hidastavien rakenteiden purkamista sekä yhteistyön lisäämistä. Häntä vaivaa myös se, ettei tulevaisuudessa saavutettavan hyödyn nykyarvoa julkishallinnossa aina diskontata nykyhetkeen. Toisin sanoen hyödyksi olisi laskettava myös se, miten pitkän aikaa jotakin tiettyä palvelua  pystytään tuottamaan.

”Olen käyttänyt esimerkkinä vanhan rintamiestalon huonoa lämmöneristystä, jonka takia hukataan rahaa ja lisäksi kolottaa. Siksi sillä, valmistuuko remontti kahden kuukauden päästä vai vasta ensi talvena on iso merkitys”, kuvailee Rehn.

Vaikka Suomessa viranomaiset päivittävät tietoja parhaimmillaan jopa reaaliaikaisesti, on muun muassa ihmisen kuolemaan liittyvän tiedon ekosysteemi hidas ja hajanainen. Miksi tällainen elämäntapahtuma ei laukaise automaattisesti palveluprosessia, jossa asiat hoituvat vain parilla kuittauksella?

”Tähän vaikuttaa hallinnon siilomainen tapa toimia. Yleensä asiakaslähtöisyys löytyy yhteistyön kautta, mutta sitten vastaan tulee tilanteita, missä jollain viranomaisella ei ole rahoitusta juuri nyt”, perustelee Rehn.

Siiloja suurempana haasteena Rehn näkee julkishallinnon henkiset bunkkerit, joiden murtaminen parantaa tiedon liikkuvuutta ja yhdisteltävyyttä. Silloin päästään tilanteeseen, missä tietoa halutaan jakaa ja se nähdään parhaana ja kustannustehokkaana resurssina.

”Siiloista emme varmasti pääse irti, mutta se ei haittaa jos siilot pelaavat hyvin yhteen”, summaa Rehn.

Digitaalinen palvelu on jokaisen oikeus. Siksi tulee varmistaa, että digitaalinen identiteetti on jokaisen suomalaisen ja Suomessa asioivan käytettävissä nykyistä laajemmin.

DVV mukana digitaalisessa henkilöllisyyshankkeessa

DVV on luotettava valtiollinen toimija, jolla on hallinnassaan runsaasti erinomaisessa kunnossa olevaa dataa esimerkiksi väestötietojen muodossa. Rehn pitää DVV:n roolia suomalaisten eräänlaisena MyData-alustana merkittävänä, mutta ei usko sujuvan Suomen toteutuvan keskittämällä kaikki mahdollinen data yhdelle ainoalle virastolle. Jälleen kerran korostuu yhteistyön merkitys.

Laaja-alaisesta eri viranomaisten välisestä yhteistyöstä on saatu esimakua parhaillaan poliittisessa harkinnassa olevasta digitaalisesta henkilöllisyyshankkeesta, jonka selvitysvaiheeseen DVV on osallistunut yhdessä liikenne- ja viestintäministeriön, sisäministeriön ja poliisihallituksen kanssa. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimintamalli ja tuottaa tarvittavat ratkaisut, joiden avulla digitaalinen identiteetti voidaan toteuttaa digitaalisena henkilöllisyystodistuksena.

”Digitaalinen palvelu on jokaisen oikeus. Siksi tulee varmistaa, että digitaalinen identiteetti on jokaisen suomalaisen ja Suomessa asioivan käytettävissä nykyistä laajemmin. Suunnittelupöydällä on ollut ajatus muun muassa lupalompakosta. Siinä hyvin vahvaan digitaaliseen henkilöllisyyteen on kytketty tietoja, joita voidaan helposti luovuttaa”, tuumaa Rehn.