Helsinki, 13.01.2022

IT-palveluyhtiö CGI:n päättäjäkyselyn mukaan alueelliset erot sote-uudistukseen valmistautumisessa ovat isoja ja paikoin myös huolestuttavia. Monella tulevalla hyvinvointialueella valmistelu yskii. Peräti 16 alueelta kerrotaan, että IT-valmiudet ja -resurssit ovat sote-uudistuksen suurin yksittäinen huolenaihe.

Valmistautuminen on valtaosassa hyvinvointialueista saatu vauhtiin kuluneen syksyn aikana. Tämän vahvistaa CGI:n kyselyssä 73 % vastaajista. Reilu neljännes (26 %) vastaajista kertoo, että VATEn eli väliaikaisen valmistelutoimielimen toiminta on käynnissä, mutta yskien. Viidennes (21 %) pelkää, ettei valmistelutyöt tule valmiiksi ajoissa.

Kysely tehtiin päättäjille, jotka ovat mukana sote-uudistusta pohjustavien väliaikaisten valmistelutoimielinten (VATE) työssä. Mainintoja valmistelun yskimisestä tuli 11 hyvinvointialueelta eli noin puolelta alueista, joita on yhteensä 21. Myös aikatauluhaasteita on noin joka toisella hyvinvointialueella.

Vastaajien antamista kouluarvosanoista päätellen sote-valmistautumisen keskiarvo Suomessa on 7,7. Vaihtelu on kuitenkin suurta. Esimerkiksi Varsinais-Suomen tilanteelle annettiin arvosana 6, kun Pohjois-Karjala sai arvosanan 9,2. Parhaiten arvosanojen nelikkoon kuuluvat myös Pirkanmaa, Etelä-Karjala ja Päijät-Häme. Arvosanan 7 tai sitä alle sai kuusi hyvinvointialuetta: Varsinais-Suomi, Itä-Uusimaa, Länsi-Uusimaa, Etelä-Savo, Kainuu ja Satakunta. Muut hyvinvointialueet sijoittuvat keskikastiin.

Vastaajien antamista kouluarvosanoista päätellen sote-valmistautumisen keskiarvo Suomessa on 7,7.

”Vastaukset ovat linjassa havaintojen kanssa, joita olemme tehneet päivittäisessä työssämme eri puolilla Suomea. Parhaiten valmistautuneina erottuvat etenkin alueet, joiden kunnat ovat ulkoistaneet perusterveydenhuollon yhteiselle kuntayhtymälle. Näille alueille sote-siirtymä on muita pienempi askel, koska niillä on jo yhteisiä prosesseja ja järjestelmiä. Positiivisimmassa päässä on myös alueita, joiden kunnat ovat aloittaneet yhteistyön hyvissä ajoin. Tällainen alue on Pirkanmaa, jossa on vahvat perinteet alueellisesta yhteistyöstä ja jossa on juuri siirrytty yhteisen perusterveydenhuollon aluejärjestelmän käyttöön – joskin kentältä kantautuvan viestin perusteella valtion suunnasta tuleva rahoitus koetaan pääsääntöisesti riittämättömäksi”, kommentoi CGI:n viestintäjohtaja Esa Luoto.

 

Aluevaltuustojen tartuttava toimeen ripeästi

Valmistelun isointa huolenaihetta tai pullonkaulaa kysyttiin avoimella kysymyksellä. Ylivoimaisesti yleisin (41 %) vastaus oli IT-asiat. Ne koetaan ongelmallisina Hangosta Utsjoelle: niin Länsi-Uusimaa kuin Lappikin ovat niiden 16 hyvinvointialueen joukossa, joista tuli mainintoja tietotekniikkahaasteista. Joka viides vastaaja (20 %) mainitsee pullonkaulana niukat resurssit ja aikataulun yleisesti. Samat haasteet eli resurssit ja IT nousivat esiin lähes tasavertaisina, kun vastaajia pyydettiin arvioimaan aikatauluhaasteiden syitä.

”Ymmärrän huolen, koska sote-siirtymää voi verrata isoon yritysfuusioon tai liikkeenluovutukseen. Henkilöstön pitää tietää työvuoronsa ajoissa ja palkat on saatava maksetuiksi myös tammikuussa 2023”, Luoto sanoo ja jatkaa:

”Tilanne ei kuitenkaan ole toivoton, koska ratkaisut ongelmiin ovat olemassa. Maaliskuussa aloittavien aluevaltuustojen tulisi tarttua ripeästi toimeen ja varmistaa, että tarvittavat päätökset tehdään viipymättä. Me IT-toimittajat teemme kaikkemme, ettei siirtymän onnistuminen jää meistä kiinni. Mutta asiat eivät tapahdu itsestään. Ennen teknisiä toimenpiteitä nämä samaiset toimenpiteet pitää suunnitella ja testata huolellisesti. Ja suunnittelua saati toimituksia eivät palveluyritykset voi tehdä ennen kuin hyvinvointialue on ne tilannut ja osoittanut toimittajille yhteistyössä tarvittavat vastinparit omasta organisaatiostaan.”

 

Edelläkävijöillä katse Sote 2.0:ssa

Kyselyn avoimissa vastauksissa nousevat esiin myös alueiden sisäiset kitkat sekä kunnan ja hyvinvointialueen tarpeiden yhteensovittamisen vaikeudet, jotka mainitsee 14 % vastaajista. Yhteistyön kouluarvosanojen keskiarvoksi tulee silti 7,9 ja valtaosa vastanneista antaa yhteistyölle numeron 8 tai 9. Kuntayhteistyön hyvässä tasossa kunnostautuvat hyvinvointialueet, joissa valmistelu on edennyt hyvin.

Kun tietojärjestelmät uudistetaan modulaarisiksi ja rajapinnoiltaan avoimiksi, data kyllä liikkuu ihan miten halutaan eri palveluyksiköiden ja järjestelmien välillä.

”Parhaiten valmistautuneiden hyvinvointialueiden katse on jo seuraavassa haasteessa eli laaja-alaisemmassa tiedon integroinnissa ja tiedolla johtamisen parantamisessa. Se on edessä kaikilla alueilla, mutta viisaus on siinä, millaisin askelin sinne edetään. Esimerkiksi potilas- ja asiakastietojärjestelmien uudistaminen on hyvä tehdä vaiheittain, jotta muutos pysyy hallittavana sekä kustannuksiltaan että henkilöstön omaksumiskyvyn kannalta”, Luoto toteaa ja jatkaa:

”Viime vuosina ollut paljon keskustelua siitä, miten potilas- ja asiakastiedot saadaan liikkumaan eri palveluyksiköiden välillä nykyistä paremmin. Siksi on syytä korostaa, että tälläkään saralla teknologia ei ole enää este. Kun tietojärjestelmät uudistetaan modulaarisiksi ja rajapinnoiltaan avoimiksi, data kyllä liikkuu ihan miten halutaan eri palveluyksiköiden ja järjestelmien välillä”, päättää Luoto.

 

Näin kyselytutkimus tehtiin

Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluina, joiden vastaajina olivat VATE-ryhmien jäseniä tai varajäseniä. Haastattelut tehtiin lokakuussa 2021. Haastateltuja oli kaikkiaan 73. Helsingin kaupungin edustajia ei ollut kyselyssä mukana, koska muita alueista poiketen se jatkaa itsenäisenä sote-palvelujen tuottajana eikä siellä myöskään järjestetä aluevaaleja.

Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022, jolloin vastuu sote-valmistelutyöstä siirtyy väliaikaisilta valmistelutoimielimiltä niille. Sote-palvelut ja pelastustoimi siirtyvät hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa.

 

Yhteenveto kyselyn tuloksista (pdf):

https://1drv.ms/b/s!AvSUjCy7IC08nDiepg-XLRwVRm1q?e=J1O2W4

 

Lisätietoa kyselystä ja sen tuloksista: 

Esa Luoto
viestintäjohtaja, CGI Finland
+358 50 380 5601

esa.luoto@cgi.com

 

Kuvia CGI:stä: 

https://1drv.ms/u/s!AvSUjCy7IC08nCpqG5EGn-V3WObS?e=CjDifP

 

CGI

Vuonna 1976 perustettu CGI on maailman ja Suomen suurimpia riippumattomia IT- ja liiketoimintakonsultoinnin palveluyhtiöitä. Suomessa CGI työllistää yli 3 700 henkilöä 18 paikkakunnalla. Maailmanlaajuisesti yhtiöllä on 80 000 konsulttia ja muuta asiantuntijaa. CGI tarjoaa kokonaisvaltaista palveluvalikoimaa asiakkaiden liiketoiminnan ja IT-ratkaisujen kehittämiseen, integrointiin ja hallintaan. Palvelutuotannossa CGI luottaa paikalliseen läsnäoloon, globaaleihin palveluverkostoihin ja IP-ratkaisuihin auttaessaan asiakkaita saavuttamaan tuloksia ja onnistumaan digitaalisessa muutoksessa. CGI:n liikevaihto on 12,13 Mrd. C$, ja yritys on listattu Toronton sekä New Yorkin pörsseissä (TSX:GIB.A ja NYSE:GIB). Lisätietoa: www.cgi.com ja www.cgi.fi.