Sampo Hietanen on varma, että liikenteen digitalisaatio mullistaa liikkumisen tavat ja samalla siitä kehittyy satojen miljardien eurojen bisnes.

MaaS Globalin toimitusjohtaja Sampo Hietanen uskoo, että tulevaisuudessa ihmiset turvautuvat liikkumisen takaavaan palveluun oman auton sijaan. MaaS (Mobility as a Service) on konsepti, jossa liikenteen eri muodot paketoidaan yhdeksi kuukausimaksulliseksi palveluksi digitaalisten alustojen avulla.

Liikennesuunnittelijan koulutuksen saanut Hietanen perustaa näkemyksensä loogiselta kuulostavaan ajatusketjuun. Hän muistuttaa, että digitalisaatio etenee yleensä kolmessa vaiheessa. Ensiksi ajatellaan, ettei se koske omaa alaa ollenkaan. Seuraavaksi myönnetään, että kyllähän se koskeekin, mutta muutos vain tehostaa vanhoja rakenteita.

– Kolmannessa vaiheessa huomataan, että koko bisneksen rakenne muuttuu. Näin on käynyt telealalla, mediassa ja monella muullakin alalla. Olisi naiivia ajatella, ettei näin kävisi myös liikenteessä, Hietanen sanoo.

Pyhä lehmä horjuu

Monet haluavat laittaa tässä vaiheessa jarruja päälle vauhdikkaaseen tulevaisuuden visiointiin. Perusteluna käytetään, että autoiluhan edustaa ihmisille vapautta; autolla voi mennä minne vaan silloin kuin itse haluaa.

Hietanen myöntää mielikuvan vapaudesta olevan vahva, ovathan ihmiset valmiita maksamaan autoilusta sen enempiä miettimättä satoja euroja kuukaudessa. Tämä siitä huolimatta, että auton käyttöaste on neljän prosentin luokkaa ja puolet kaupunkilaisista auton omistajista käyttää sitä vähemmän kuin kerran viikossa. Pelkästään yhden autopaikan rakentamisen lasketaan Helsingissä maksavan 30 000 euroa.

Hietasen mielestä suuri kysymys onkin, mitä pitää tehdä, että sama unelma vapaudesta voidaan täyttää ilman auton omistamisen hankaluuksia ja tehottomuutta.

– Silloin pitää pystyä lupaamaan, että ihminen pääsee koska tahansa mihin tahansa. Siihen tarvitaan nippu palveluita kuten takseja, autonvälityspalveluja ja joukkoliikennettä. Liikkumistarpeet voi sitten hoitaa helposti yhden sovelluksen ja maksun avulla omalta puhelimelta.

Nykyisin melkoinen osa monen päivästä tuhlaantuu auton rattia pidellessä.

Hän huomauttaa, että suhtautuminen auton omistamiseen on jo muuttumassa.

– Tukholmassa enää yhdeksän prosenttia kahdeksantoistavuotiaista hankkii ajokortin. USA:ssa ajokorttien määrä nuorilla on laskenut jo kaksikymmentä vuotta.

Liikkumisen lisäksi MaaS toisi vapautta ihmisten ajankäyttöön. Nykyisin melkoinen osa monen päivästä tuhlaantuu auton rattia pidellessä. Sillä olisi mullistava vaikutus, jos ihmiset saisivat tuon ajan omaan käyttöönsä.

Siksi Hietanen uskookin, että itsestään ohjautuvissa autoissa kilpailua ei käydä designilla ja ajokokemuksella vaan sillä, mitä kulkuvälineissä voi ajon aikana tehdä; joku voi vaikka hoitaa toimistohommia, toinen katsoa elokuvia.

– MaaS-perhepakettiin voisi sisältyä, että lapset saisivat kuljetuksen aikana aamiaisen, Hietanen visioi.

Kaupunkirakenteet uusiksi

Hietasen näkemys kehityspolusta on selvä. Ensin liikkumisen vapauden voi tarjota MaaSin avulla kaupunkien keskustoissa yksin asuville tai pariskunnille, aikanaan mukaan tulevat perheelliset. Alueellisesti palvelut tulevat aluksi sinne, missä on suurimmat massat.

Alkuvaiheessa isoimmat haasteet matkalla MaaS-maailmaan ovat Hietasen mukaan digitaalisia. Esimerkiksi tällä hetkellä joukkoliikenteen järjestelmissä on rakastuttu liikaa kortteihin.

– Ne menevät kaikki uusiksi. Järjestelmistä tulee tunnistepohjaisia, että kolmansien osapuolien kytkeytyminen niihin on mahdollista.

Pidemmän aikavälin haasteena ovat kaupunkien rakenteet, jotka on rakennettu tähän nykyiseen automaailmaan. Jatkossa kaupungit rakennetaan liikennemuotojen solmukohtien – hubien – ­ympärille. Viihtyisiksi rakennettuihin hubeihin pystytään kytkemään erilaiset palvelut. Nykytilanne on kaukana tuosta visiosta.

– Siellä on sellainen Myyrmäen asema ja parkkipaikka, Hietanen karrikoi.

Iso mahdollisuus Suomelle

Nyt Hietanen odottaa, että löytyisi kaupunkeja, jotka lähtisivät rohkeasti suunnittelemaan tulevaisuutta. Helsinki olisi hänen mielestään tähän loistava paikka. Kaupunki on sopivan pieni, sillä on hyvät rakenteet, hienosti toimiva joukkoliikenne ja riittävästi teknologiaa sekä kyvykkyyttä uusien asioiden eteenpäinviemiseen.

Lähtöaskeleita on jo otettu. Maas Globalin Whim-liikkumissovellus on testikäytössä Helsingin seudulla. Testaaja voi liikkua 249 eurolla kuukaudessa rajoituksetta HSL:n sisäisillä busseilla, metroilla, junilla ja ratikoilla. Lisäksi hän saa pisteitä, joilla voi käyttää taksia ja vuokrata auton.

Hietanen kaipaa päättäjiltä lisää etunojaa. Nyt olisi tehtävä pelisääntöjä, joiden mukaan täällä olisi hyvä toimia ja yrittää. Tärkeää olisi saada markkinan kehittämiseen insentiivejä ja kaavoituksessakin pitäisi alkaa tukea uutta maailmaa.

– Tehdään tänne esimerkkicase. Rakennetaan uskottava muita edellä oleva ekosysteemi, johon isot kansainväliset toimijat haluavat panostaa. Meihin katsotaan maailmalla, Hietanen sanoo. Hänen sanojaan tukee se, että esimerkiksi Toyota on jo panostanut MaaS Globaliin.

Hietanen korostaa, että tässä on iso mahdollisuus Suomelle. Hän puhuu MaaSista kymmenen tuhannen miljardin markkinana – siis ykkönen ja kolmetoista nollaa! Jos nyt tehottomasti liikkumiseen laitetut summat vapautuisivat tuottavampaan tarkoitukseen, sillä olisi valtava vaikutus.

– Liikenteen murros tulee olemaan talouskasvun moottori seuraavat kymmenet vuodet.

MaaS edellyttää hyvin laajaa ekosysteemiä, joten sen rakentamisessa tarvitaan monipuolisesti eri alojen osaamista.

– Tämä on kokonainen teollisuuden haara. Se syntyminen vaatisi nyt aktiivista panostusta monelta toimijalta. Tämä pitää olla koko ekosysteemin luissa ja ytimissä, että nyt me teemme tässä Suomen tulevaisuutta.

Teksti Sami Laakso, kuva Sampo Korhonen