Kuva Jaakko Aaltosesta

Jaakko Aaltonen

Kehitysjohtaja

Suurella osalla organisaatioita on jo olemassa pilvistrategia ja hallintamalli, jotka ovat avainroolissa onnistuneen pilvisiirtymän saavuttamisessa. Aiheeseen liittyy kuitenkin monia haasteita.

Tässä blogissa nostan esiin, minkälaisia haasteita asiakkaillamme on ollut pilvistrategiaan ja hallintamalliin liittyen, ja miten ne on ratkaistu.

Käsittelimme aihetta myös Pilvistrategia ja hallintamalli -webinaarissa, lataa tallenne tästä

 

1. Strategia on määritelty ylätasolla

Vaikka pilvistategioita on tehty, ne jäävät usein liian ylätasolle (esim. ”Cloud First”). Kun strategiaa ei viedä tarpeeksi konkreettiselle tasolle, siitä ei ole ohjenuoraksi varsinaisten pilvi- ja kehitysprojektien käytännön toteutuksille, laajemmista toiminnan kehitys- ja järjestelmähankinnoista ja kilpailutuksista puhumattakaan.

Pilvistrategian tarkoituksena on luoda organisaatiotasoinen tavoitetila ja aina taktiselle ja osin myös operatiiviselle tasolle tehtävä ohjeistus pilvipalveluiden hyödyntämiseksi. Organisaation tarpeista lähtevän pilvistrategian tulisi ottaa huomioon ainakin:

  • Ajurit: mitkä tekijät ajavat käyttämään julkisia pilvipalveluita? Miksi tarvitsemme pilvipalveluita?
  • Tavoitteet: strateginen tavoitetila, joka vastaa asetettuja ajureita. Pilvisiirtyminen tavoite on usein jäänyt määrittämättä
  • Hyödyt: miten hyödyt syntyvät ja milloin niiden odotetaan realisoituvan?
  • Muutos: mitä on tehtävä hyötyjen saavuttamiseksi ja mitä muutokseen tarvitaan? Miten toiminnan muutos huomioidaan?

Hyvin laadittu strategia voidaan viedä toimintaohjeeksi, joka kertoo, miksi ja miten pilven käyttöönotto organisaatiossa tapahtuu. Pilvistrategian pohjalta rakennetaan erillinen pilven hallintamalli ja toimeenpanosuunnitelma (roadmap). Teknologia näyttelee tässä lopulta hyvin pientä roolia.

 

2. Hallintamalli nähdään vain teknisenä kuvaksena

Hallintamalli keskittyy kuvaamaan pilvipalveluiden hallinta-, kehitys- ja ylläpitovastuiden suunnittelun ja määrittämisen. Usein kuitenkin hallintamalli nähdään vain teknisenä kuvauksena siitä, miten organisaatio hallinnoi pilvipalveluiden tili- ja tilauskäytäntöjä sekä rakenteita.

Hallintamallista tulee löytyä teknisten asioiden lisäksi hallinnolliset käytännöt ja miten ne on järjestetty. Esimerkiksi tekniset ratkaisut mahdollistavat kustannusten seurannan, raportoinnin ja optimoinnin. Hallinnollisesta näkökulmasta organisaatioiden tulee kuitenkin sopia, kuka vastaa kustannusten hallinnasta ja minkälaisia kontrolleja ja käytäntöjä otetaan käyttöön ja miten nämä huomioidaan osana palveluhallintaa.

 

3. Tapa luokitella tietoa estää pilvisiirymän

Organisaatioiden tapa luokitella tietoa on aina organisaatiokohtaista. Pahimmassa tapauksessa kaikki tieto on luokiteltu siten, että se voi estää tietojen siirron pilveen kokonaan.

Organisaatioiden tulee huomioida pilvistrategiassa tietoaineistojen erilaiset sisällöt aina sensitiivisestä tiedosta julkiseen tietoon asti. Lisäksi tulee määrittää, mihin tietoa voidaan varastoida ja mitä edellytyksiä pilivipalveluiden hyödyntaminen vaatii. Lopuksi määritetään linjaukset, jotka luovat yhteiset periaatteet pilven hyödyntämiselle läpi organisaation.

 

4. Puutteellinen toimeenpanokyky ja osaaminen

Kun pilvistrategian tavoitteet on saatu jalostettua toteuttamiskelpoisiksi toimenpiteiksi ja hallintamalli asettaa toiminnalle selkeät raamit, on seuraavana haasteena toimeenpano. Osaajapula tekee haastesta vielä vaikeamman. Myös oman organisaation osaamista tulee kehittää.

Organisaatioiden tulisi miettiä, minkä roolin ne haluavat ottaa itselleen. Esimerkiksi jotkut asiakkaamme tekevät pilvipalveluiden hallintaa itse ja ottavat operaattoriksi kumppanin, joka vastaa alustapalvelun kehityksestä ja operoinnista yhdessä määritellyn strategian ja hallintamallin mukaisesti. Osaavan kumppanin kanssa voidaan minimoida riskejä ja ikäviä yllätyksiä mm. palveluiden kustannus- ja elinkaarenhallintaan liittyen.

 

5. Sovellus siirretään pilveen ilman suunnitelmaa

Usein vastaan tulee tilanteita, joissa sovellus siirretään pilveen suunnittelemattomasti ja mahdollisimman nopealla aikataululla. Taustalla voi olla myös hankintatekninen valinta tai yksittäinen kehitysprojekti, jossa esimerkiksi osa virtuaalipalvelista siirretään julkisiin pilvipalveluihin, tai sovellusten tuottaminen julkisia pilvipalveluita hyödyntäen.

Pilvisiirtymässä onnistuakseen organisaatio tarvitsee pilvistrategian ja hallintamallin. Kun nämä ovat kunnossa, voidaan lähteä miettimään sovelluksia ja miten ne tukevat parhaiten liiketoimintaa ja mitä hyötyjä pilvipalvelut tarjoavat. Sovellusportfolion kypsyysanalyysi auttaa organisaatioita niin inventoimaan käytössä olevia sovelluksia kuin myös arvioimaan niiden teknistä ja palvelutuotannollista arvoa linkitettynä organisaation digitaalisen transformaation muutosohjelmaan. Tämän avulla voidaan määrittää, mitkä sovellukset kannattaa säilyttää, pitää, poistaa, konsolidoida tai modernisoida osana laajempaa digitaalisen transformaation muutosohjelmaa kestävällä tavalla.

Otetaan yhdessä seuraavat askeleet matkalla pilveen sovellusportfolion kypsyysanalyysi -webinaarin merkeissä 26.4. klo 10.00 – 10.45!

Ilmoittaudu webinaariin tästä

Kirjoittajasta

Kuva Jaakko Aaltosesta

Jaakko Aaltonen

Kehitysjohtaja

Hei! Olen Jaakko ja erityisosaamistani ovat mm. ulkoistukset, kokonaisarkkitehtuuri, sovellushallintapalvelut, ICT-infrastruktuuri, tietoturva, pilvipalvelut, liiketoiminnan jatkuvuus sekä IT-palveluhallinta. Kysy rohkeasti lisää!