CGI:n blogi - kirjoituksia eri asiantuntijoilta

CGI Suomen asiantuntijat

Kirjoituksia asiantuntijoiltamme

Olen sikäli etuoikeutetussa asemassa, että olen viimeiset reilut 12 vuotta saanut seurata Microsoftin liiketoimintasovellusten kehittymistä ja evoluutiota. Toki, huiput ja töyssytkin ovat jääneet mieleen, mutta ennen kaikkea oman liekkini pitää palamassa se järkkymätön visio ja kohti sitä kulkeminen. 

Visiolla toki valitaan myös yrityksen suunta ja IT:n tehtäväksi jää tuottaa riittävä tieto vision toteutumisesta, jotta johto pystyy ohjaamaan toimintaa oikeaan suuntaan. Yksi oleellinen muuttuja, joka usein kehitystä ja tulevaisuutta arvioitaessa unohtuu, on kiihtyvyys. Tällä hetkellä IT-järjestelmät on paalutettu ja sementtiin valettu siten, että pystytään tarkastelemaan tiettyä ajanjaksoa ja estimoimaan tämän pohjalta seuraavaa. Ratkaisuja tähän lähtökohtaan tehtiin tyypillisesti 5-10 vuoden elinkaarella ja pahimmillaan on unohdettu, että maailma kehittyy ja kehitys itsessään kehittyy tiheämpää tahtia kuin vielä kymmenen vuotta takaperin. Nykymaailman tahdissa pysyminen edellyttää uusiutumista jo vuodenkin mittaisella ajanjaksolla ja kuten tämän kevään COVID-19 –pandemia osoitti: voittajaksi nousee se, joka kykenee kaikkein nopeimmin sopeuttamaan tarjoamansa olosuhteisiin soveltuvaksi. Tähän vaaditaan rakenteellisesti yhtenäistä dataa ja kapasiteettia käsitellä tätä.

Tänä päivänä rakennetaan tulevaisuuden IT-alustoja. Microsoftin Business Applications –pilvi tarjoaa jo nyt tänä päivänä kaiken sen, mitä legacy tarjosi tähän päivään mennessä – ja vähän enemmänkin. Kuitenkin vielä oleellisempaa on se, mitä nämä alustat voivat tarjota tulevaisuudessa ja miten pulassa ovatkaan ne, jotka eivät ajoissa ole kelkkaan hypänneet.

Mirosoftin Järjestelmien kehitys

Röyhkeästi uskon, että jos näihin kysymyksiin vastaa rehellisesti, tulevaisuuden suunta on hyvinkin selkeä.

Hieman kärjistetty evoluutio arkkitehtuureissa, missä lähdettiin liikkeelle osaoptimoiduista ratkaisuista. Tätä täydennettiin hyvin pian integraatiohankkeilla, master-datalla ja ylipäänsä datan ja tiedon keskittämisellä. Keskitetyn tiedon päälle pystyttiin tuottamaan API-kerroksia ja ideaali oli, että mikropalveluiden kautta kiihtyvyys voisi vihdoin vastata samanaikaisesti kiihtyvään markkinaan. Tieto on nykypäivänä jokaisen liiketoiminnan tehokkain työkalu ja sen voimaa ei pystytä valjastamaan vain keräämällä ja hilloamalla sitä yhteen paikkaan. Jotta datasta saadaan kaikki irti, tulee tavoitteiden olla rakenteellisesti yhtenevää. Kun sovellusrajat pystytään hämärtämään ja irrottamaan tieto järjestelmäkontekstista, on käsissä vihdoin rakennuspalikat, joilla vastata tulevaisuuden tarpeisiin – riittävän nopeasti ja nykyistä operatiivista toimintaa häiritsemättä. 

Miksi tähtäimet pitäisi asettaa tuonne oikeaan laitaan? Kysyisin ääneen seuraavat kysymykset:

  • Mitkä ovat ylläpito- ja päivityskustannuksien lisäksi ne epäsuorat kustannukset liiketoiminnalle, jota nykyratkaisut eivät ilman parin vuoden projektia mahdollista?
  • Paljonko kannattaa upottaa fyrkkaa datan viemiseksi pilveen, mikäli se kykenee pelkkään analytiikkaan ilman takaisinkytkentää?
  • Haluanko käyttää budjettini kehittääkseni uusia liiketoimintamahdollisuuksia, vai reaktiivisesti ylläpitää stagnaatiota ja katsoa muiden kiitävän ohi?

Röyhkeästi uskon, että jos näihin kysymyksiin vastaa rehellisesti, tulevaisuuden suunta on hyvinkin selkeä. Olen sikäli onnellisessa asemassa, että saan työni puolesta käydä näitä keskusteluita todella edistyksellisten asiakkaiden kanssa ja oppia itsekin joka päivä jotakin uutta. Näiden keskusteluiden pohjalta nousee usein esiin kolme fundamentaalisempaa kysymystä/harhaluuloa, jotka ovat kaihertaneet ja hidastaneet edistystä.

  • toiminnanohjaus ei tuo erottumistekijää / kilpailuetua, miksi väitätte muuta?

    • Oppikirjaesimerkki markkinointijargonin synnyttämästä rakenteellisesta olkiukosta, joka toki itsessään on tottakin. Kysymys ei ole siitä, voittaako joku tekemällä hankinnat milläkin järjestelmällä tai helvetin vaikealla prosessilla/akrobatialla. Mutta kyse ei myöskään ole enää toiminnanohjauksesta, vaan liiketoiminta-alustasta, joka halutaan kokonaisuudessaan altistaa sen kerätyn tiedon takaisinkytkennälle. Kyse on siitä yksinkertaisesta faktasta, että voittajaksi nousee se, joka pystyy keräämään eniten tietoa, analysoimaan sen tehokkaimmin ja tuomaan sen takaisin älykkään liiketointa-alustan tukiälyn tuoman optimoinnin ulottuville. Ja myös siitä, että se tieto kyetään saattamaan jokaisen eri roolin hyödynnettäväksi yhdenmukaisena halki yrityksen ilman minkäänlaista rikkinäistä puhelinta tai vääristymää.
  • vielä ei kannata, noinkohan se AI ihan oikeasti rokkaa / tuoko meidän toimialalle jotain uutta
    • Kuten aiemmin nousukin esiin, ei tietenkään aivan kaikki vielä todenna sitä visiota, mikä kehitystä tänä päivänä ohjaa. Mutta se ei tarkoita, etteikö kehitys olisi sinne jo menossa. Pätee hyvinkin samat lainalaisuudet kuin monessa muussakin liiketoiminnan peruslähtökohdassa: jos olet itse patentoimassa ratkaisun ja ensimmäisenä valtaamassa markkinat, todennäköisesti lähtökohtasi on parempi kuin sillä, joka istui peukaloita pyöritellen odottamassa, että kun nyt joku keksisi jotakin hienoa, niin koitetaan kopioida ja peesata. Lisäksi kun tarkastellaan esimerkiksi markkinajohtajien toiminnanohjausratkaisuja, ovat edellisen sukupolven lippulaivat seilanneet elinkaarensa päähän ja todennäköisesti projektit ja rakenteelliset muutokset edessä joka tapauksessa – kysymykseksi jää, investoisiko sitä tulevaisuuteen vai eiliseen?
  • vietiin meidän ERP/CRM/PLM pilveen, missä se ROI viipyy?
    • Jes! Lähditte liikkeelle, nyt pitäisi painaa sitten kaasua, eikä jäädä tumput ojossa tuleen makaamaan. Kuluneesta fraasista kuitenkin käytäntöön: kun jokin operatiivisista järjestelmistä saadaan modernisoitua olisi syytä arvioida kokonaisuutena arkkitehtuuri ja peilata sitä yrityksen strategiaan lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Onko mahdollisesti jotakin ratkaisuja jäänyt vielä on-premiin ankkuriksi? Tuodaanko analytiikkamoottorille pureskeltavaa myös muista tietolähteistä kuin ERPin tilauskannasta? Onko firman omat työntekijät voimaannutettu low-code/no-code –kehitystyökaluilla ja perustettu oma CoE näille? Onhan muutoksen kulttuuri oikein johdettu ja yrityksenne ilmapiiri vastaanottava? Kaikki nämä ajatukset ja paljon muuta tulee mieleeni ja tämän kiteytyy myös siihen pointtiin, että tämän päivän IT on jatkuvaa kehittymistä ja dynaamista edellä olemista – nyt sille on viimein annettu aseet, lapiot ja muut työkalut. Ylläpito on (elin)tärkeää ja sen voi hoitaa joko itse tai ulkoistaen, mutta vielä sitäkin tärkeämpää kehittää uutta ja mahdollistaa yritykselle asioita, mille IT vielä 5 vuotta takaperin oli jarruna. Mutta puoliksi tehty on sama kuin olisi jätetty kokonaan tekemättä.

Miten alkuun? Tai eteenpäin?

Ei ole oikeaa tai väärää tapaa aloittaa. Jokainen liiketoiminta itsessään on uniikki ja kukin kulkee oman itsenäisen polkunsa. Moderni teknologia on tullut osaksi arkea mahdollistaakseen nimenomaan sen, että jokainen saa valita sen oman polkunsa ja seurata sitä uniikkia visiota tehden omasta yrityksestä seuraavan menestystarinan inspiraatioksi seuraaville. 

Liikkeelle voi lähteä pienestä, Microsoft Dynamics 365 Power Platform ja Microsoft Teams yhdistettynä ovat aika pieni ponnistus suhteessa siihen digitaaliseen mullistukseen, jonka ne oikein tuotuna mahdollistavat organisaatiolle. Microsoft Dynamics 365 Customer Insights on yllättävän ketterä tapa päästä keräämään (ja analysoimaan) tietoa, mitä et tiennyt edes kaipaavasi. Ja tietenkin Microsoft Dynamics 365 Business Applications –toiminnanohjaus ja asiakaskohtaamisen työkalut modernisoivat operatiivisen toiminnan kertaheitolla. 

Toinen lähtökohta olisi lähteä yrityksen strategian kautta käymään mietintää mitä seuraavina vuosina tullaan tavoittelemaan ja mikä rooli datalla on tässä kaikessa. Mistä kaikkialta tietoa tarvitaan, miten se saavutetaan ja mitä sillä voidaan tehdä. On myös tärkeä kääntää se katse ulospäin ja oman operatiivisen toiminnan hiomisen lisäksi ymmärtää, miten tämä kaikki hyödyttää yritystä, yhteistyökumppaneita, asiakkaita ja koko ekosysteemiä ulospäin. On äärimmäisen tärkeä pystyä hieman jopa unelmoimaan ja hakea sitä ajatusta, mitä halutaan saavuttaa huomenna. Mitä korkeammalla lennetään, sitä pienempänä näytään niille, joiden visio ei nouse maan kamaralta.  

Kolmas tapa on se teidän oma tapanne lähestyä asioita: jos liekki palaa ja suuntakin on selvä – eteenpäin!

 

Blogin kirjoittaja Teemu Vierimaa työskenteli CGI:llä konsultointijohtajana.

Tutustu myös:

 

Kirjoittajasta

CGI:n blogi - kirjoituksia eri asiantuntijoilta

CGI Suomen asiantuntijat

Kirjoituksia asiantuntijoiltamme

CGI on kansainvälisesti suomalainen digitalisaatiokumppani.  Suomessa noin 3 800 asiantuntijaa konsultoivat asiakkaitamme liiketoiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Tällä profiililla julkaisemme kirjoituksia CGI:n eri asiantuntijoilta.