Kuusi askelta kohti parempaa sote-tietojohtamista – mistä lähteä liikkeelle?

Sote-uudistuksen tavoitteita ei ole tässä syytä kerrata. Sen sijaan ne keinot ja tavat, joilla esimerkiksi palveluintegraatio toteutuu, ennaltaehkäiseviin palveluihin investoidaan ja asiakkaat saavat palvelutarvettaan vastaavaa hoitoa tai palvelua, vaativat tuekseen tietoa, jonka pohjalta voidaan arvioida erilaisten interventioiden vaikutuksia.

Tietojohtamisella on todennettuja vaikutuksia sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden johtamisessa. Nyt hyvinvointialueilla olisi hyvä mahdollisuus asemoida tietojohtaminen uudella tavalla ja haluankin jakaa kuusi keskeistä onnistumisen edellytystä vaikuttavan tietojohtamisen järjestelmän käyttöönottoon integroidussa sote-palvelujärjestelmässä.

1. Strategia kivijalkana

Hyvinvointialueet muodostavat parhaillaan ensimmäistä strategiaa tuleville vuosille ja samalla tehdään myös arvolupauksia sen suhteen, mihin halutaan panostaa ja mihin investoida. Tämä on merkittävä uudistus, ja tulemme näkemään paljon kompromisseja strategioiden osalta. Kun monesta tulee yksi (kuntien erillisistä strategioista HVA-strategiaksi), myös dialogin tarve poliitikkojen ja virkamiesten välillä kasvaa.

"Kirjaus tietojohtamisesta HVA-strategiassa on lupaus yhteisestä matkasta, vaikka tietojohtamista ei tule nähdä itseisarvona."

Tämä on niitä avainhetkiä, joissa asemoidaan myös tietojohtamisen tulevaisuus. Kirjaus tietojohtamisesta HVA-strategiassa on lupaus yhteisestä matkasta, vaikka tietojohtamista ei tule nähdä itseisarvona. On kuitenkin kiistatonta, että tällä tavalla tietojohtamisenkin tavoitteet ja läpinäkyvyys kehittämiseen nähdään aivan eri valossa organisaatioissa.

2. Orkestroi tietojohtaminen

Kun tietojohtaminen on linkitetty osaksi organisaation strategiaa, on luonnollista lähteä suunnittelemaan orkestrointia. Tähän ei varmasti ole yhtä totuutta, ja näemme jo nyt Suomessa hyvin monenlaisia organisoitumismalleja ja tapoja saavuttaa tietojohtamiselle asetetut tavoitteet.

"Jotta tietojohtamiselle asetetut tavoitteet saavutetaan, tarvitaan organisaatiossa vahvaa aloitteentekijää, joka voi ja kykenee toimimaan tietojohtamisen tuoteomistajana."

Ydinviestini on kuitenkin seuraava: Jotta tietojohtamiselle asetetut tavoitteet saavutetaan, tarvitaan organisaatiossa vahvaa aloitteentekijää, joka voi ja kykenee toimimaan tietojohtamisen tuoteomistajana.

Oma kokemukseni edelliseltä työnantajalta osoitti sen, että tietojohtamisen onnistuminen on kovan myyntityön takana. Meidän on helppo tehdä analytiikkatemppuja ja luoda raportointia, mutta miten me hyödynnämme tietoa palvelujärjestelmän eri tasoilla ja synnytämme tietojohtamisen vaikutuksia organisaatiossa, vaatii jo huomattavasti enemmän.

3. Määrittele lähtötilanne

Orkestroinnin ohessa lähtötilanteen tarkastus on erittäin kriittinen vaihe. Tähän meillä on hyvin monenlaisia työkaluja käytössämme, ja en lähde tässä yhteydessä spekuloimaan niiden käytettävyyttä. Keskeistä on kuitenkin löytää monialaisesti kehitysputkeen asioita priorisoitavaksi. Ne voivat yhtäältä liittyä teknologiaan ja raportointiin tai organisaatiokulttuuriin sekä raportoinnin käyttötapauksiin.

4. Valitse taistelut

Tähän asti kaikki on tuntunut kovin yksinkertaiselta, mutta kulmakerrointa alkaa syntyä, kun pitäisi löytää sellaisia investointikohteita, jotka ovat mahdollisimman vaikuttavia. Tulevien hyvinvointialueiden tulee selvitä niukalla resurssilla ja vähenevillä rahavirroilla, joten on olennaista, että myös tietojohtamiseen liittyen käydään priorisointikeskustelua siitä, mitä kannattaa toteuttaa ja kuinka tekemistä vaiheistetaan.

5. Määrittele tietotarpeet

Kun rahoitus, orkestrointi ja tavoitteet ovat selvillä, alkaa yleisesti se kaikkein mieluisin osuus eli tietotarpeiden määrittely. Hyvinvointialueet ovat siinä mielessä hyvässä tilanteessa, että meillä on lainsäädäntö osoittamassa jo sitä minimiä (vähimmäistietosisältö), jolla tulee ohjata ja johtaa hyvinvointialueita. Mielestäni vähimmäistiedon työkalupakki on laaja ja siitä voidaan johtaa niin strategisia, taktisia kuin operatiivisia tavoitteita organisaatiolle.

"Kannustan kaikkia alueita pyörittelemään vähimmäistietosisältöä laajemmin kuin vain Virta-verkoston jäsenten välillä."

Hyvälläkin kolikolla on kääntöpuolensa. Yleensä mittarit ja indikaattorit annettuina tilanne johtaa siihen, että niiden käyttö on vähäisempää, joten kannustan kaikkia alueita pyörittelemään vähimmäistietosisältöä laajemmin kuin vain Virta-verkoston jäsenten välillä. Näin saadaan erittäin laaja tietotarvemittaristo hyötykäyttöön. Tähän oikeastaan liittyy myös onnistuneen tietojohtamisen järjestelmän käyttöönoton viimeinen kohta.

6. Murra organisaation siilot

Jotta sote-palveluintegraatio toteutuu, meidän tulee päästä pois siiloista ja luoda palveluketjuja tukevia avainmittareita. Esimerkiksi ikääntyneet käyttävät monialaisesti palveluja, mutta meillä on harvoin tarjolla ohjaustietoa, joka kertoisi laajemmin siitä, kuinka heillä menee.

"Tavoiteasetantaa tulisi viedä enemmän siihen suuntaan, että kun hyvinvointialueilla on yhteiset rahat, niin myös tavoitteet olisivat yhteisiä eikä palvelualue- tai tulosyksikkökohtaisia."

Paradigman seuraavassa vaiheessa myös tavoiteasetantaa tulisi viedä enemmän siihen suuntaan, että kun hyvinvointialueilla on yhteiset rahat, niin myös tavoitteet olisivat yhteisiä eikä palvelualue- tai tulosyksikkökohtaisia. Jos haluamme ikääntyneille elämänmakuista ja turvallista elämää kotona, se voi olla organisaation monen funktion summa.