Työ- ja elinkeinoministeriö antoi viime keväänä Fingridille tehtäväksi rakentaa Suomen sähkömarkkinoille keskitetyn tiedonvaihtoratkaisun, tuttavallisemmin datahubin. Jos hankkeessa onnistutaan välttämään pahimmat oikosulut, datahub mullistaa koko Suomen sähköbisneksen.
Fingrid teki viime vuonna varsin laajan ja kattavan selvityksen, josta perusteet datahubin rakentamiselle löytyvät varsin tarkasti. Kustannus-hyötyanalyysi osoittaa datahubin tuottavan selviä säästöjä. Pääasiallinen syy on kuitenkin halu kehittää tulevaisuuden sähkömarkkinoita.
Datahubin myötä uusien sähkönmyyjien on aiempaa helpompi tulla markkinoille ja myyjänvaihdot onnistuvat viiveettä jopa asiakaspuhelujen aikana. Tiedonvaihtoratkaisu mahdollistaa sähkönmyynnin paremmalla asiakaskokemuksella ja perinteistä kevyemmällä organisaatiolla.
Keski-Euroopassa, esimerkiksi Hollannissa, uudet myyjät ovat ripeästi vallanneet merkittävän markkinaosuuden, koska perinteiset sähkönmyyjät eivät kyenneet luomaan nahkaansa riittävän nopeasti.
Jotta datahubin käyttöönotto onnistuisi hyvin, jokaisen toimijan tulisi olla valmis uuden järjestelmän mukaiseen toimintaan datahubin avautuessa. Miten tämä voidaan varmistaa Suomessa?
Olemme CGI:llä olleet mukana kymmenen datahubin käyttöönotossa, kolmella eri mantereella. Tätä taustaa vasten, yhdistettynä vuosikymmenten kokemukseemme Suomen energiasektorista, näen erityisen kriittiseksi avaintekijäksi vahvan projektinhallinnan Fingridin, toimialan ja ratkaisutoimittajan kesken.
Hankkeen laaja yhteiskunnallinen merkitys ja asianosaisten runsaslukuisuus edellyttävät tehokasta päätöksentekokykyä erilaisten intressien ja mielipiteiden ristiaallokossa. Lisäksi sähkömarkkinoiden sekä lainsäädännön kehitys tulevat tuomaan muutostarpeita, joihin on kyettävä vastaamaan järkevästi – paikalliset markkinaolosuhteet ja -vaatimukset huomioiden.
Tässä vaiheessa Fingrid on pysynyt varsin hyvin suunnitellussa aikataulussa. Syksyn ja alkutalven aikana Fingrid on määritellyt yhteistyössä toimialan kanssa tulevaisuuden markkinaprosesseja, ja nyt ensimmäiset versiot kaikista datahubin prosesseista ovat parhaillaan toimialan kommentoitavana.
Tässä muutostilanteessa yritykset eivät kuitenkaan saisi unohtaa oman toiminnan kehittämistä. Jos perinteiset suomalaiset energiayhtiöt haluavat varmistaa markkinaosuutensa, nyt on oikea aika miettiä myös omia prosesseja. Yhtenä esimerkkinä laskutus: Onko laskujen lähettäminen energiayhtiön ydintoimintaa? Voidaanko siinä hyödyntää datahubia? Miten todennetaan laskutuksen oikeellisuus sekä verkko- että myyntiyhtiölle?
Mihin kaikkeen datahubia voi hyödyntää? Näitä kysymyksiä on paljon. Mutta yksi asia on varmaa, Ketonen & Myllyrinnettä lainatakseni: datahub mullistaa bisneksen!