Sote-uudistuksen onnistuminen on kiinni myös teknologiasta
Kun sairaanhoitajan vastaanotolle saapuu mustelmainen lapsi, voi laastarin laitto muuttua äkisti lastensuojelun asiaksi. Nykytilanteessa silloin alkaa paperityö ja potilaan punnertaminen yli terveydenhuollon rajojen sosiaalitoimen puolelle.
Kun asiakasta ja vastuuta aletaan siirtää organisaatiolta toiselle, paljastuvat nykypäivän hoito- ja palveluketjujen ongelmat. Tiedonkulkua vaikeuttavat erityisesti kiemurainen lainsäädäntö ja palveluiden erilaiset toimintatavat. Tietojärjestelmien tehtävä on tukea palvelutuotantoa ja vastuun sujuvaa siirtymistä. Kun tieto liikkuu asiakkaan mukana saumattomasti, ei samoja kysymyksiä tarvitse tentata ja kirjata monessa paikassa erikseen.
– Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden tuottamismallin muutos tulee vääjäämättä heijastumaan myös tietojärjestelmiin. Tuottamismallien uudistaminen ei voi oikein muutoin onnistuakaan kuin hyödyntämällä teknologiaa nykyistä paremmin, arvioi IT-palveluyritys CGI:n johtaja Matti Häkkinen.
Häkkisen mukaan IT-alalla on jo vuosia keskusteltu siitä, miten kunnille olisi mahdollista tarjota paremmin yhteen toimivia järjestelmiä. Hajanaisen päätöksenteon takia tällaiselle ei ole kuitenkaan ollut ostajien puolelta kysyntää.
Laajempia yksiköitä ajava sotehanke edellyttää aiempaa koordinoidumpaa toimintaa myös tietojärjestelmien saralla. Lähestymistavat vaihtelevat alueittain. Siinä missä pääkaupunkiseudulla otetaan käyttöön yhteinen Apotti -järjestelmä, näytetään muualla Suomessa pääosin valitun UNA- tyyppinen, olemassa olevien järjestelmien yhteentoimivuuteen panostamisen ja niiden vaiheittaisen uusimisen tie, Häkkinen arvioi.
Riippumatta siitä, miten palveluntuottajien tiedonkäsittelyn yhteentoimivuus toteutetaan, ovat yhteen pelaavien järjestelmien tuottamat hyödyt kiistattomat. Ne tulevat yhdistämään sote-palvelutuotantoa kansalaisten eduksi tehokkaammin kuin esimerkiksi pelkät hallinnolliset kuntaliitokset, uskoo Häkkinen.
Onnistumisen reseptinä yhteistyö, kokemus ja kotimainen osaaminen
Näkemyksen takana on CGI:n kokemus sekä kansainvälisistä hankkeista että erityisesti vuosikymmeniä jatkunut yhteistyö suomalaisten terveydenhuollon organisaatioiden kanssa. Esimerkiksi potilastietojärjestelmämme ovat käytössä kaikissa Suomen yliopistosairaaloissa sekä valtaosassa suurimpia kaupunkeja. Yksin Helsingin pelastuslaitos hoitaa vuosittain noin 53 000 ensihoitotehtävää Suomessa kehittämämme ensihoitojärjestelmän avulla.
– Olemme tuottaneet Suomessa IT-ratkaisuja terveydenhuoltoon ja sosiaalitoimeen yli 40 vuoden ajan. Meitä on Suomessa noin 400 terveydenhuoltoalan osaajaa. Tunnemme suomalaisen lainsäädännön, käytännöt, toimijat ja järjestelmäympäristöt. Näistä muodostuu luottamus ja perusta sujuvalle yhteistyölle, jota ei voi ostaa tuontitavarana, Häkkinen toteaa.
Katse riittävän kauaksi tulevaisuuteen
Tärkeintä järjestelmäuudistuksissa on kuitenkin, että samalla itse toimintaa tarkastellaan kriittisesti. Tulee kalliiksi rakentaa tietojärjestelmä, joka vain hakkaa kiveen organisaatioiden tehottomat muinaisprosessit. Katse on pidettävä tarpeeksi kaukana.
Jo aivan lähitulevaisuudessa esimerkiksi erilaiset etäpalvelut ja potilaiden itsehoitopalvelut lisääntyvät. Rakenteista potilastietoa, biopankkeja, geenitietoa ja analytiikkaa hyödyntämällä voidaan kehittää uusia hoitomuotoja. Terveystietoa kertyy ja siitä saadaan irti enemmän kuin nyt.
Nyt rakennettavat tietojärjestelmät on luotava joustaviksi, ja niihin on jätettävä kasvunvaraa uusia käyttötapoja varten. CGI:n Matti Häkkinen katsoo, että järjestelmän toimittajalta hanke edellyttää poikkeuksellista sitoutumista.
– Vain uudistamalla määrätietoisesti sekä toimintaa että tietojärjestelmiä työnteko terveys- ja sosiaalihuollossa helpottuu ja kansalaisten hoidon laatu paranee. Siksi IT-osaamisen lisäksi tarvitaan paljon sellaisia ihmisiä, jotka tuntevat kotimaiset olosuhteemme ja joiden kanssa asioista voi keskustella niiden oikeilla nimillä suomen kielellä.