Primary tabs

Lääkäri on tekemässä hoitopäätöstä potilaan leikkaustarpeesta. Hän saa nappia painamalla tiedot näytölle siitä, millaisia diagnooseja vastaavissa tilanteissa on tehty, miten potilaita on hoidettu ja millaiset kustannukset ovat olleet. Tiedot auttavat päätöksenteossa.

Tämä on Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikaisen visio siitä, mitä normaali potilastyö voi parhaimmillaan olla. 

Miten tällaiseen vaikuttavuusperusteiseen terveydenhuoltoon päästään? Martikaisen kanssa asiaa pohtii Helsingin yliopiston terveydenhuollon tuotantotalouden apulaisprofessori Paulus Torkki ja keskustelua isännöivä CGI:n Toni Suihko.

Potilaalle relevantit vaikutukset ytimessä

Apulaisprofessori Torkki kiteyttää vaikuttavuusperusteisen terveydenhuollon näin: Kiinnitetään huomiota enemmän siihen, mitä potilaille saadaan aikaan. Mikä on terveydentilan toimintakyvyn muutos ja mitkä ovat asiakaskohtaiset kustannukset? Tätä tietoa käytetään systemaattisesti toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä.

Pirkanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Tarmo Martikainen painottaa myös tutkimustiedon merkitystä. Hän kertoo esimerkkinä muutaman vuoden takaisen tutkimustuloksen, jonka mukaan polvikierukkaleikkauksen sijaan kuntoutus osoittautui jopa leikkausta paremmaksi hoitokeinoksi. 

Haastavinta vaikuttavuustyössä on Martikaisen mielestä saada datan hyödyntäminen ulottumaan läpi koko arvoketjun.

”Ehkä pisimmällä olemme silmäsairauksien hoidossa, koska tiedämme silmähoitojen vaikutukset elämän laatuun. Tätä kautta pystymme kohdistamaan rahoitusta niihin hoitoihin, joista on eniten arvoa potilaalle”, Martikainen kertoo.

Johtamiseen tarvitaan vaikuttavuusdataa

Keskimäärin ajatus vaikuttavuusperusteisesta terveydenhuollosta on jo melko laajasti hyväksytty, ja sitä on lähdetty edistämään. 

Tarmo Martikaisen visiossa hoitopäätöstä tekevä ammattilainen näkee yhdellä näytöllä tiedot muista vastaavista diagnooseista, hoidosta ja sen kustannuksista päätöksensä tueksi. Teknisesti tämä on tietojärjestelmien avulla täysin mahdollista. Haasteena on kuitenkin aikaa vievä datan kerääminen, kirjaaminen ja oikeellisuuden todentaminen.

Martikainen kertoo esimerkkinä kolme vuotta kestäneen riskiarviotyökalun tekemisestä. Datan selvittäminen ja sen oikeellisuuden toteaminen vei pari vuotta. Matemaattisen työn ja visuaalisen mallin luominen onnistui parissa kuukaudessa. Integraatioon, työkalun rakentamiseen ja implementaatioon meni 6–9 kuukautta. 

”Datan pitää olla riittävän oikeaa ja luotettavaa. Ketterästi kehittäen työkalut on melko helppo tehdä”, Martikainen sanoo.

Tärkeää tietää, mitä dataa halutaan

Vaikuttavuusperusteisuus on Paulus Torkin mukaan lopulta tietojohtamista.

”Nyt pitäisi alkaa johtaa tietoa ja ottaa tilanteesta koppi: mitä dataa halutaan ja mitkä ovat tavoitteet. Sitten selvitetään, mikä on taloudellisin tapa saada data. Tiedon johtamiseen pitää panostaa”, Torkki sanoo.

Kliinistä dataa on runsaasti saatavilla. Torkin mukaan vaikuttavuudesta saadaan jo tällä hetkellä paljon tietoa, kun kaikki potilastietojärjestelmien tiedot ja kansalliset rekisterit yhdistetään. Martikaisen mukaan kuitenkin oleelliset tiedot, kuten potilaiden kokemukset ja tiedot elämänlaadusta, puuttuvat vielä.

Auttaako sote-uudistus?

Tällä hetkellä useissa kunnissa on vielä perinteinen rakenne, jossa erikoissairaanhoito ja perusterveydenhuolto ovat erillään. Paulus Torkin mukaan mahdollisen sote-uudistuksen myötä hallinnollisesti yhtenäinen organisaatio antaa paremmat valmiudet optimoida hoito- ja palveluketjut, vaikkei välttämättä takaa sitä.

”Täytyy muistaa, että tavoite ei ole vain tuottaa dataa, vaan sen perusteella pitää 
kehittää toimintaa niin, että saadaan pienemmillä vaivalla yhtä hyviä tai parempia vaikutuksia aikaiseksi”, Torkki sanoo.

Tuli sote-uudistus tai ei, Pirkanmaalla jatkuu edelläkävijätyö erikoissairaanhoidon ja perusterveyshuollon datan saamiseksi yhteiseen tietoturvalliseen tietokantaan. 

”Toivottavasti sote tulee, koska silloin ei ole organisaatioiden selviä rajoja eikä tiedon käyttöön liittyviä rajoituksia. Meillä on selkeä tahtotila saada tieto yhteen paikkaan käytettäväksi hoitopolkujen kehittämiseksi”, Tarmo Martikainen kertoo.
 

Lääkäri pädin kanssa