Voit kuunnella jakson myös Spotifyssa tai Apple podcastin kautta.

Postituslistallamme saat uudet jaksot ensimmäisten joukossa sähköpostiisi.

Turun kaupungin muutosjohtajan Antti Parpon mielestä Suomessa eletään paradoksaalisessa tilanteessa. Sinivalkoinen hyvinvointivaltio on laajempi kuin koskaan, mutta samaan aikaan sen tarjoamat palvelut ja resurssit koetaan riittämättöminä.

”Meidän hyvinvointivaltiomme on rakentunut portaittain. Lisätehtäviä on tullut sen laajentumisen myötä, mutta rahoitus ei ole seurannut samaa logiikkaa”, Parpo harmittelee.

Jos Parpo pääsisi heiluttamaan sote-diktaattorin valtikkaa, hän laittaisi valtion rahoittamaan valmistelua ja luomaan tiukempaa kansallista ohjausta. On aika asettaa tiukkoja tavoitteita ja edellyttää palveluiden digitalisoimista tiettyyn aikarajaan mennessä.

”Enemmän vaatimuksia ja ratkaisujen rahoitusta, sen jälkeen kenttä kyllä toimii. Tällöin myös työnjako valtion ja paikallisen tason tekemisessä olisi selkeä”, uskoo Parpo.

Sotessa tulee vielä kiire

Sote-uudistus tunnetaan siitä, että jatkossa entistä enemmän pitäisi saada aikaan entistä vähemmällä. Siksi kansallisena tavoitteena on kerätä asioita suuremmiksi kokonaisuuksiksi ja saavuttaa sitä kautta parempaa tehokkuutta.

Jotkut alueet ovat jo lähteneet integroimaan toimintaansa. Niiltä saatavia oppeja ja näkökulmia on mahdollista hyödyntää myös muualla, jolloin uudistuksessa päästään nopeammin liikkeelle. Parpo nostaa esimerkiksi tietojohtamisen ja sen parissa tehdyt ratkaisut.

”Varsinais-Suomessa on ehkä Suomen hajanaisin asiakas- ja potilastietojärjestelmärakenne. Siinä asiassa meidän on katsottava sivulle ja peiliin ja todettava, että olemme olleet hitaita. Alueella on vahva itsellisten kuntien kulttuuri, ja se heijastuu tekemisen tapaan”, hän perustelee.

Varsinais-Suomessa on 27 kuntaa ja 30 järjestäjäorganisaatiota. Sen vuoksi suurempien yhteisten hankkeiden läpivieminen edellyttää pitkiä ja laajoja keskusteluja. Toisaalta samoja asioita ei kannata myöskään tehdä 27 eri tavalla.

Mikäli sote-uudistus etenee lainsäädännöllisesti maaliin asti, tulee Varsinais-Suomessa kiire. Edessä on nopea organisoituminen tiiviimpään tekemiseen. Palvelutuotannossa lähdetään liikkeelle siitä, että se siirtyy sellaisenaan hyvinvointialueelle.

 Eteenpäin voi jo mennä

Sote-uudistuksessa syntyvät uudet alueelliset rakenteet ovat tutun haasteen edessä. Väestö ikääntyy ja palvelutarpeen kasvu on alueesta riippuen noin 2-6 prosenttia. Kuntatalous on monin paikoin miinuksella, ja isompaan rakenteeseen meneminen arveluttaa. Siitä huolimatta Parpo haluaa tarjota rohkaisevia sanoja kuntalaisille ja kuntapäättäjille.

”En usko, että alueet tyhjentyvät palveluista. Toki hyvinvointialueet joutuvat tekemään määrittelyä siitä, mitkä ovat lähipalveluita ja mitkä seudullisia palveluita. Mielestäni esimerkiksi vanhuspalveluissa ei ole saavutettavissa mitään skaalahyötyjä, jos niitä lähdetään keskittämään”, hän vakuuttaa.

Tehtävät toimenpiteet eivät ole Parpon mielestä suoraan riippuvaisia sote-uudistuksesta, sillä niiden pohjana toimii digitalisaatio ja sen tarjoamat mahdollisuudet. Toki sote saattaa kiihdyttää kehitystä, sillä sen myötä erilaiset ICT-hankkeet ovat helpompia toteuttaa.

”Ainakin osa kaikista sosiaali- ja terveyspalveluiden vastaanottopalveluista on mahdollista tehdä digitaalisesti. Voidaan myös miettiä, miksi joku kontrollikäynti ilman fyysistä toimenpidettä ei hoituisi yhtä hyvin etänä. Sosiaalipalveluissa ensimmäinen kontakti voidaan tehdä etäpäätteen kautta ja katsoa onko tarvetta intensiivisempään palveluun. Näissä on merkittävissä määrin mahdollisuuksia hoitaa asioita toisella tavalla”, visioi Parpo.

Asiakastiedon hallintaa ja uusia palvelukanavia

Sote-sektorin digitalisaation edellytyksenä on se, että perusjärjestelmiä harmonisoidaan. Tällä tavalla tuodaan helppoutta ja tehokkuutta asiakas- ja potilastietojärjestelmien hyödyntämiseen sekä kansalaisten sähköisten sote-palveluiden samankaltaistamiseen.

Parpo korostaa, että asiakas- ja potilastietojärjestelmien vaihtaminen ei ole tuottavuusloikka sellaisenaan. Eteenpäin meneminen vaatii myös uuden kehittämistä ja kokonaisvaltaista tilannehallintaa. Esimerkiksi asiakkaille on tarjottava päätteitä ja sovelluksia, joilla he pääsevät kiinni palveluihin.

“Asiakastiedon hallinta täytyy olla ihan toisenlaisella tasolla kuin mitä se tällä hetkellä on. Asiakkaan palveluketjua on hallittava digitaalisesti heti ensimmäisestä käynnistä lähtien. Tämä on mahdollista, mutta vaatii paljon työtä ja monen rajapinnan rikkomista”, Parpo alleviivaa.

 

Voit kuunnella jakson myös Spotifyssa tai Apple podcastin kautta.

Postituslistallamme saat uudet jaksot ensimmäisten joukossa sähköpostiisi.