Sosiaalialan johtajia syksyllä yhteen koonneessa Sosiaalitoimen Tulevaisuusforum’23 -tilaisuudessa budjettineuvos Riitta Aejmelaeus toi esille valtiovarainministeriön näkökulmaa sotealan rahoituksesta. Kysymykseen sotealan rahoituksellisesta asemasta ja tämän kehittämisestä Aejmelaeus vastaa yhdellä lauseella: rahoitus on yleiskatteellista. Sotealan vaikuttavuuden hyödyt näyttäytyvät usein epäsuorina.
Aejmelaeuksen mukaan sotealan tuottavuuden mittaaminen kertoo siitä, tehdäänkö asioita oikein, kun taas vaikuttavuus siitä, tehdäänkö oikeita asioita. ”Mikään ei ole niin ikävää, kuin se, että tuotetaan tehokkaasti vääriä asioita”, Aejmelaeus siteeraa lääketieteen professorilta kuulemaansa ajankohtaista näkemystä.
Aejmelaeus muistuttaa, että sotealan vaikuttavuuden hyödyt näyttäytyvät usein epäsuorina. Esimerkiksi päihdehuollon palveluihin panostamisen hyödyt näkyvät todennäköisesti myös muilla erikoisaloilla, kuten sosiaalitoimen palveluissa.
“Tutkimusten mukaan on viitettä siitä, että toimivilla työterveyspalveluilla on suuri vaikutus ihmisten eläköitymiseen. Myös hallitusohjelman nykyisessä linjauksessa sotealan palveluiden vaikuttavuus ja ennaltaehkäisevät toimenpiteet on nostettu hyvin korkeaan asemaan”, budjettineuvos toteaa.
Aejmelaeus luettelee valtion rahoitusta ohjaaviksi ajureiksi terveyspoliittisten linjausten lisäksi muun muassa henkilöstöpulan ja teknologian kehityksen.
Minne sotealan rahoitus jakautuu?
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen raportin mukaan vuonna 2022 sotealan nettokäyttökustannukset olivat 21,2 miljardia euroa. Suurin osuus, 37,9 %, kustannuksista kului erikoissairaanhoidon palveluihin ja toiseksi suurin osuus, 20,1 % ikääntyneiden palveluihin.
”Useimmiten erikoissairaanhoidon toimenpiteiden onnistumisen kannalta tärkeintä on se, miten potilaat pärjäävät arjessaan hoitojaksojen jälkeen. Yleensä ne kolme ensimmäistä päivää kotona ratkaisevat kuntoutumisen suunnan, ja tässä vaiheessa kotihoidon ja muiden tukipalveluiden valtava merkitys korostuu”, Aejmelaeus toteaa.
"Yleensä ne kolme ensimmäistä päivää kotona ratkaisevat kuntoutumisen suunnan, ja tässä vaiheessa kotihoidon ja muiden tukipalveluiden valtava merkitys korostuu."
Ikääntyneiden palveluissa merkittävä kustannusten nousu näkyy myös vuokratyön kustannuksissa, joka aiheutuu sotealan ammattilaisten resurssipulasta. Resurssipula yhdistettynä suurten ikäluokkien ikääntymiseen varmistavat sen, että työikäiset kantavat yhä suurempaa huoltovastuuta.
Koronapandemian vaikutukset näkyvät kansalaisten mielenterveydessä ja työkyvyssä
Puheenvuorossaan Aejmelaeus esittelee useita karuja tutkimustuloksia suomalaisten terveyteen ja hyvinvointiin liittyen, jotka nostavat esille merkittäviä teemoja myös valtion rahoitukseen. Menetettyjen elinvuosien määrä ja nuorten huumekuolemat ovat kasvussa ja sosiaalihuollon kustannukset etenkin lastensuojelun suhteen ovat nousseet. Lisäksi koronapandemian vaikutukset kansalaisten mielenterveyteen näkyvät etenkin Kelan korvaamissa sairauspoissaoloissa ja työkyvyttömyyseläkkeissä.
Aejmelaeuksen mukaan työkyvyttömyyseläkkeisiin kuluvasta noin 2,4 miljardin euron kustannuksista puolet kuluu mielenterveyden ongelmista johtuviin työkyvyttömyyseläkkeisiin ja huomattavasti pienempi osa tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuviin. Aejmelaeus mainitsee myös UKK-instituutin jopa kauhukuvamaisen arvion siitä, miten 10-20 vuoden kuluttua Suomessa ei olisi enää kuin ”kourallinen” hyväkuntoisia 50-vuotiaita.
”Työterveyslaitoksen toteuttaman tutkimuksen mukaan menetämme noin 17 miljoonaa työpäivää joka vuosi mielenterveyden haasteista johtuvien ongelmien takia, ja näiden epäsuorat vaikutukset ovat merkittäviä”, Aejmelaeus toteaa.
Artikkeli on referaatti budjettineuvos Riitta Aejmelaeuksen puheenvuorosta Sosiaalitoimen Tulevaisuusforum’23 -tilaisuudessa. Verkostoitumistilaisuus kokoaa yhteen sosiaalitoimen päättäjiä ja keskeisiä vaikuttajia. Sosiaalitoimen Tulevaisuusforum järjestetään seuraavan kerran 2.10.24 Helsingissä.