Primary tabs

In English

Suomi on lähtenyt voimakkaasti edistämään vetyagendaa, mutta onko kyseessä vain hieno visio vai aidosti suurien mahdollisuuksien teknologia? Tähän kysymykseen pureuduttiin CGI:n virtuaalisessa Ratkaisu21-tapahtumassa.

CGI:n liiketoimintajohtaja Riku Rokalan isännöimässä paneelikeskustelussa nostettiin esille ajankohtaisia näkökulmia vetytalouden mahdollisuuksista sekä niiden vaikutuksesta yritysten liiketoimintaan ja Suomen kilpailukykyyn.

LUT yliopiston sähkötekniikan professori Jarmo Partanen pohjusti ajatustenvaihtoa akateemisesta näkökulmasta. Vetytaloudessa vihreän vedyn valmistaminen tapahtuu

uusiutuvilla energianlähteillä. Tämä edellyttää päästöttömän sähköntuotannon merkittävää kasvua Suomessa. Tuulivoima on vihreän vedyn tärkein raaka-aine. 

Hyödyntämällä metsäteollisuuden hiilidioksidia vedystä pystytään synteesiprosessin avulla tuottamaan muun muassa synteettistä metanolia ja metaania liikenteen polttoaineeksi tai kemianteollisuuden käyttöön. Näille tuotteille on odotettavissa kasvavaa kysyntää, sillä esimerkiksi lentoliikenteen sähköistyminen näyttää epätodennäköiseltä.

”Ratkaisun helmet ovat ilmastotavoitteiden mukaisessa regulaatiossa, joka ohjaa markkinoita ja vaikuttaa siihen, mitä isossa kuvassa tulee tapahtumaan”, totesi Partanen.

Vihreä vety tuo kasvua ja kilpailuetua

Neste on sitoutunut hiilineutraaliuuteen vuoteen 2035 mennessä, mikä tarkoittaa tarvetta puhtaalle vedylle. Nesteen tuotantoprosesseissa on jo käytetty maakaasusta tehtävää ns. harmaata vetyä, mutta siitä vapautuu paljon hiilidioksidia. Tulevaisuuden vaihtoehtoina ovat näiden CO2-päästöjen talteenotto ja varastointi (sininen vety) sekä oman elektrolyysilaitoksen rakentaminen vihreän vedyn tuotantoon.

”Vihreällä vedyllä saavutetaan toivottuja ympäristöhyötyjä ja tehdään tuotteista ympäristöystävällisempiä. Kun tuotteiden hiili-intensiteetti laskee, niistä saadaan myös parempaa hintaa. Näissä valinnoissa painavat sekä kaupalliset että kestävän kehityksen näkökulmat”, totesi Nesteen Vice President, Renewable Hydrogen and PtX Outi Ervasti.

Vetytalous ja sitä tukevien päästötavoitteiden saavuttaminen on nostettu EU:ssa poliittisen agendan kärkeen. Suomi on startannut tähän kehitykseen Keski-Euroopan maita hitaammin, mutta valtion tuella tuo välimatka on mahdollista kuroa kiinni. Sitä vauhdittaa myös yritysvetoinen kansallinen vetyklusteri.

”Investoinnit ovat vielä tosi haasteellisia ja niitä on vaikea toteuttaa ilman tukia. Kysynnän osalta kehittyvät markkinat tarvitsevat toistaiseksi regulaatiota. Tällä hetkellä esimerkiksi

synteettiset eli PtX-polttoaineet ovat biopolttoaineita kalliimpia”, sanoi vetyklusterin puheenjohtajana toimiva Ervasti.

Kansalliset vahvuudet hyötykäyttöön

Päästötön sääriippuvainen energiatuotanto kuten tuulivoima edellyttää energian siirto- ja varastointiratkaisuja, mihin vihreä vety tarjoaa suuren mittakaavan ratkaisun. Nämä miljardiluokan investoinnit etenevät toisistaan riippuvaisesti ja mahdollistavat Suomelle merkittävän keinon alentaa kansallisia hiilidioksidipäästöjä ja luoda myös uutta vientiliiketoimintaa.

”Vetytalouden kustannusrakenteeseen vaikuttavat vedyn tuotannon sivuvirtojen eli lämmön ja hapen hyödyntäminen. Myös niitä pitää pystyä käyttämään toiminnan kannattavuuden parantamiseksi”, peilasi P2X Solutionsin toimitusjohtaja Herkko Plit.

Suomella on paljon vetytalouden edellyttämiä vahvuuksia. Tuulivoimaa on riittävästi, yrityssektorilta löytyy kokemusta vedyn hyödyntämisestä sekä teknologia- ja prosessiteollisuus ovat vahvalla pohjalla. Myös metsäteollisuuden pistemäisiä hiilidioksidilähteitä on riittävästi synteettisten polttoaineiden tuotantoa ajatellen. Huippuosaamista ja teollisia perinteitä täydentää vahva sähkön siirtoverkko. Tämän kaiken varaan on nyt ryhdyttävä kehittämään uusia ja kaupallisesti merkittäviä ratkaisuja.

”Näköpiirissä on, että tuulivoimaan ollaan investoimassa seuraavan kymmenen vuoden aikana miljardeja euroja. Tuulivoimaa tulee paljon, mutta se ei ole kannattavaa jos sieltä saatua energiaa ei varastoida isossa mittakaavassa. Tähän tarvitaan vetyä”, totesi Plit.

 

Koko keskustelun voi kuunnella lataamalla tapahtuman tallenteen 

Kuvalinkki tallenteeseen