Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtaja Mika Salminen esittää arvion, että noin 80–90 prosenttia terveen eliniän kasvusta johtuu muusta yhteiskunnallisesta kehityksestä kuin terveyspalveluista. Silti terveyspalvelut saavat usein lähes koko huomion, kun ihmisten hyvinvointia pyritään parantamaan. Nyt tarvitaan perspektiivin laajentamista – ja parempaa dataa.
Sote-palvelujärjestelmän eri osien muodostama kokonaisuus on tärkeä osa hyvinvoinnin rakentamista. Salmisen mukaan haasteena on, että palveluissa huomio keskittyy usein yksilön ja esimerkiksi tietyn tilanteen tai sairauden optimointiin. Hyvinvoinnin johtamisessa tämä voi johtaa vääristymiin, siksi tekemistä on pystyttävä ohjaamaan myös väestötason tavoitteilla.
"Kun hyvinvointialue tekee hyvinvointistrategian, se ei saa olla vain terveyspalvelustrategia. Tähän liittyy keskeisesti datalla johtaminen.”
”Metsän näkeminen puilta on sote-johtamisessa tärkeää. Koko sote-uudistuksen idea on yhdistää eri tukipalvelut yhdeksi palvelukokonaisuudeksi. Kun hyvinvointialue tekee hyvinvointistrategian, se ei saa olla vain terveyspalvelustrategia. Tähän liittyy keskeisesti datalla johtaminen”, Salminen sanoo.
Hän kertoo esimerkin, kuinka kattavasti kerätyn tiedon merkitys tuli selkeästi ilmi, kun hän toimi koronapandemian vastaisten toimien polttopisteessä.
”Ilman dataa koronatilannekuvan ylläpitäminen olisi ollut mahdotonta, samoin kuin reagointi muuttuviin tilanteisiin. Pandemia-aikana huomattiin, että jos joltain alueelta puuttui raportit, vaikka vain yhdenkin päivän ajalta, suoraa palautetta tuli heti.”
Jokapäiväistä datavirtaa kattavasti
THL pitää tulevaisuuden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisessä keskeisenä, että koko palvelujärjestelmän toiminnasta kertyy kattavasti yhteismitallista tietoa, joka palvelee johtamista jokaisen hyvinvointialueen sisällä. Erittäin tärkeää on THL:n näkökulmasta myös jokaisen hyvinvointialueen tiedontuotanto valtakunnallisia tarpeita varten.
Kattavan tietopohjan merkitys konkretisoituu, kun THL laatii vuosittain sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan asiantuntija-arvion. Sekä valtakunnallisesti että hyvinvointialueittain laaditussa arviossa tarkastellaan muun muassa terveyden- ja hyvinvoinnin tilaa väestöryhmittäin, palveluiden tarpeen, saatavuuden ja laadun välistä yhteyttä sekä investointien tarvetta.
Salminen luonnehtii, että aluetasolla tätä asiantuntija-arviota voidaan hyödyntää strategisen tason päätöksenteon tukimateriaalina.
”Arviossa hyvinvointialueet saavat valtion tarjoamana ilmaisen konsulttipalvelun”, hän kiteyttää.
"Vain laadukkaan tiedon varassa voidaan tehdä vallitsevan todellisuuden kannalta rationaalisia päätöksiä."
THL kokoaa arviota varten tietoa muun muassa erilaisista indikaattoreista sekä valvontaviranomaisten ja hyvinvointialueiden tekemistä selvityksistä. Merkittävä osa indikaattoritiedoista syntyy kuitenkin päivittäisten asiakas- ja potilaskohtaamisten yhteydessä.
Salminen korostaakin hyvinvointialueiden roolia datan tuotannossa. Hän painottaa, että mitä laadukkaampaa arvion pohjana oleva data on, sitä paremmin THL:n tekemä asiantuntija-arvio kuvastaa todellisuutta.
”Potilastietojärjestelmään kirjaaminen on pohjana arvioinnille, ja vain kirjattu tieto kertyy kansallisiin rekistereihin. Vain laadukkaan tiedon varassa voidaan tehdä vallitsevan todellisuuden kannalta rationaalisia päätöksiä.”
