Energia-ala on uuden edessä. Kulutus kasvaa, tuotanto hajautuu ja vaatimukset kiristyvät. Uusia välineitä sähkömarkkinoiden ja -järjestelmän muutokseen haetaan myös kansallisesta datahubista ja alustataloudesta.

Sähkömarkkinat

Vuonna 2021 Suomen energiamarkkinoilla harpataan iso askel. Silloin otetaan käyttöön sähkön vähittäismarkkinoiden keskitetty tiedonvaihtojärjestelmä eli datahub. Se tehostaa sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa ja mahdollistaa sekä nykyisten että uusien palvelujen kehittämisen. Ajurina toimii muun muassa yhteiskunnallinen paine hiilidioksidi­päästöjen vähentämiseen sekä uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämiseen.

”Energia-alan murroksessa ympäristöystävälliset tuuli- ja aurinkosähkö tulevat olemaan kasvavia tuotantomuotoja. Niiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin markkinarakenteiden muutosta, sillä tuulta ja aurinkoa ei ole aina saatavilla ja niitä on vaikea varastoida. Toimivat energiamarkkinat edellyttävät kulutuksen ja tuotannon tasapainoa, jota pystytään edistämään alustatalouden keinoin”, sanoo Fingrid Datahub Oy:n toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka.

Tuuli- ja aurinkosähkön myötä markkinoille on tulossa enemmän hajautettua pientuotantoa.

 - Asta Sihvonen-Punkka, toimitusjohtaja, Fingrid Datahub Oy

Kuluttajan vaikutusvalta kasvaa

Pohjoismaissa sähkön kulutuspiikkejä on totuttu tasapainottamaan vesivoimalla. Näin on laajalti jatkossakin. Sitä täydentää tulevaisuudessa hajautettujen resurssien tarjoamat joustot, joiden hyödyntämistä koskevien palvelujen kehittämistä ja tarjoamista datahub aikanaan edistää. Esimerkiksi hetkellisiä vaihteluja kylminä talvikausina pystytään tasaamaan sähkön käyttäjien vapaaehtoisella kysyntäjoustolla. Käytännössä tämä voi tarkoittaa lämmityksen kytkeytymistä pois päältä lyhyeksi aikaa, vaikkapa viideksitoista minuutiksi kerran tunnissa. Sähkön kysyntä pienenee, ympäristö kiittää ja kuluttaja säästää sähkölaskussa.

”Tuuli- ja aurinkosähkön myötä markkinoille on tulossa enemmän hajautettua pientuotantoa. Tämä on aika huimaa, sillä vielä kymmenen vuotta sitten Suomessa ei juuri uskottu aurinko­sähkön mahdollisuuksiin. Nyt tilanne on toinen”, peilaa Sihvonen-Punkka teknologian edistymistä.

Datahub-järjestelmä tehostaa muun muassa myyjänvaihto- ja muuttoprosesseja, kun käyttöpaikkoja ja sopimuksia koskevat tiedot ovat ajan tasalla ja tietoihin oikeutetuille saatavilla keskitetyn järjestelmän kautta. Datahubissa olevia ydintietoja käyttämällä palveluntarjoa­jat voivat kehittää ja luoda myös kokonaan uusia palveluita, joita kuluttajat voivat käyttää esimerkiksi sähkön kulutustietojen seurantaan, kysyntäjoustoon osallistumiseen ja oman energiatehokkuutensa parantamiseen. 

Asta Sihvonen-Punkka, Fingrid

Kymmenen vuotta sitten Suomessa ei juuri luotettu aurinkosähkön mahdollisuuksiin, mutta nyt tilanne on toinen. Fingrid Datahub Oy:n toimitusjohtaja Asta Sihvonen-Punkka uskoo kehittyvän teknologian palvelevan toimivia energiamarkkinoita.

Tulevaisuus on datassa

Tulevaan datahubiin tallennetaan tietoa noin 3,6 miljoonasta suomalaisesta sähkönkäyttöpaikasta. Tietoa hyödyntävät ne palveluntarjoajat, joille sähkön käyttäjä on antanut luvan tietojensa hyödyntämiseen. Tarvittaessa myös asiakas itse pääsee tarkistamaan omat tietonsa. 

”Saamme kerättyä yhdelle alustalle kaiken sen ydintiedon, mitä suomalaiset sähkön vähittäismarkkinat tarvitsevat”, kiteyttää Sihvonen-Punkka.

Datahub on myös osa suurempaa eurooppalaista muutosta, missä taseselvitysten laskennan perusteena käytetystä tuntienergiasta siirrytään viidentoista minuutin mittausjaksoon. 
Datan merkitys energiamarkkinoilla kasvaa, mutta datahubin ansiosta eri toimijat ovat aiempaa tasapuolisemmassa asemassa. Lisäksi tulevaisuudessa siintävät tekoälyn ja automaation parempi hyödynnettävyys, kun esimerkiksi verkkoon kytketyt älylaitteet pystyvät itsenäisesti sopeutumaan energian kulutus- ja tarjontavaihteluihin. 

HERÄSIKÖ KYSYMYKSIÄ?
Riku Rokala
riku.rokala@cgi.com
+358 40 842 4260

3 x Datahubin hyödyt

1. Datahub tehostaa sähkön vähittäismarkkinoiden tiedonvaihtoa ja mahdollistaa uusia palveluja.
2. Datahubiin tallennetaan tietoa noin 3,6 miljoonasta suomalaisesta sähkönkäyttöpaikasta.
3. Sähkön kulutuspiikkejä pystytään tasaamaan käyttäjien vapaaehtoisella kysyntäjoustolla.

Teksti Ari Rytsy. Kuvat Shutterstock ja Jari Härkönen