Terveydenhuollossa tarvitaan omahoitoa ja vaikuttavampia tutkimuksia

Terveydenhuollon tietojärjestelmien käyttö on laajenemassa varsinaisen hoitotoiminnan ulkopuolelle. Tulevaisuudessa niiden merkitys tulee korostumaan potilaiden omahoidossa sekä kansallisessa ja kansainvälisessä tutkimuksessa.

Tietojärjestelmistä on tullut lääketieteen ammattilaisen päivittäisiä työkaluja, joiden hyödyt ovat konkretisoituneet organisaatioiden parempana tehokkuutena sekä toiminnan laatuna. Mainitsemisen arvoisia esimerkkejä ovat muun muassa hoitoaikoja lyhentäneet määrämuotoiset hoitosuunnitelmat, päällekkäistutkimuksia vähentäneet hoitoprotokollat sekä hoito- ja lääkitysvirheitä karsineet varmistuslistat.

Vaikka tietojärjestelmän hoidollinen käyttö riittää yleensä investointiperusteeksi, tulisi huomiota kiinnittää myös muihin tietojärjestelmien mahdollistamiin hyötyihin. Ensimmäinen niistä on sähköinen asiointi, jonka edut nousevat perinteisen hoitorajapinnan yläpuolelle. Sähköisellä asioinnilla pystytään aktivoimaan potilasta ja rohkaisemaan häntä ottamaan enemmän vastuuta omasta hoidostaan, mikä parantaa hoidon lopputulosta. Tällä on erityisen suuri merkitys kroonisesti sairaiden potilaiden kohdalla. Potilas hoitaa itseään 365 päivää vuodessa, terveydenhuollon ammattihenkilö vain muutamia tunteja tai päiviä. Toimintojen siirto hoitohenkilökunnalta potilaalle tehostaa ajankäyttöä sekä mahdollistaa resurssien paremman kohdentamisen. Sähköisen asioinnin edut näkyvät myös terveydentilaa koskevien tietojen paremman laadun, ajantasaisuuden ja käytettävyyden kautta.

Rekisteritutkimus edistää vaikutusten seuranta

Tietojärjestelmien suurin hyöty muodostuu tieteellisen tutkimuksen tukemisen välityksellä. Tällä tavoin voidaan tuottaa terveydenhuoltoon aivan uusia hoitomuotoja. Teknologia mahdollistaa potilaskertomusdatan yhdistämisen geenidataan, mistä Suomessa on jo olemassa hyviä rekistereitä. Uudenlainen tutkimustapa on mullistamassa esimerkiksi altisteiden ja sairauksien syy- ja seuraussuhteiden selvittämistä sekä vanhojen lääkkeiden uusien indikaatioiden löytämistä. Kyseisen tutkimustavan tämänhetkinen vähäisyys selittyy osittain lääketieteellisen tutkimuksen traditioilla, mitkä korostavat satunnaispotilaiden merkitystä. Niiden täydentäminen uusilla, tietojärjestelmiä hyödyntävillä tutkimusmenetelmillä helpottaisi vaikutusten seurantaa isoissa populaatioissa.

- Monien nykyisten hoitomuotojen vaikuttavuus on kyseenalainen. Rekisteritutkimuksen avulla niiden hyödyistä saataisiin todellisempi kuva, sanoo CGI:n terveydenhuollon palveluista vastaava johtaja Matti S. Häkkinen.

Juttu on alun perin julkaistu Ratkaisu-lehdessä 3/2012