Vety, erityisesti vihreä vety, näyttää lupaavalta ratkaisulta ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Kypsä ja kestävä vetytalous tarvitsee toimivia markkinamekanismeja ja luotettavaa infraa, mutta myös monipuolista datan hyödyntämistä.

Siirtyminen kestävään vetymarkkinamalliin kiinnostaa nyt enemmän kuin koskaan aikaisemmin. Kaikki sektorit teollisuudesta energiaan ja liikkumisesta asuntojen lämmitykseen etsivät vaihtoehtoisia tapoja vähentää kasvihuonekaasujalanjälkeään ja riippuvuuttaan fossiilisista polttoaineista.

Ukrainan sodan myötä vetykeskustelun uusiksi ja myös energiateollisuuden ulkopuolella paljon puhuttaviksi strategisiksi teemoiksi ovat nousseet energiaturvallisuus ja -omavaraisuus. Vaikka energiasektori on toistaiseksi rajattu pakotteiden ulkopuolelle, tulevat erityisesti venäläisestä tuontienergiasta voimakkaasti riippuvaiset eurooppalaiset energiayhtiöt investoimaan lähitulevaisuudessa entistä enemmän muihin vaihtoehtoihin.

“Tilanne elää koko ajan, mutta siitä huolimatta suuntana on se, että kaksi kolmasosaa Venäjältä hankittavasta kaasusta tullaan korvaamaan jo vuoden sisällä jollain muulla energiamuodolla. Tahtotila on todella iso aika nopeaan siirtymään”, arvioi Helenin toimitusjohtaja Juha-Pekka Weckström.

Tuulisähköllä on suuri rooli vetyklusterin arvonmuodostuksessa

Tulevaisuudessa vedyn tuotanto tulee näyttelemään esimerkiksi Helenin liiketoiminnassa kohtuullisen merkittävää roolia. Helen on ytimeltään tuotantoyhtiö, jolla on takanaan pitkä historia erilaisten energialaitosten pyörittämisestä. Vaikka vedyn tuotanto ei ole samanlaista kuin toiminta kivihiili- tai vesivoimalaitoksissa, uskoo Weckström sen sopivan Helenin kokonaispalettiin varsin hyvin.

“Olemme muutamassa vuodessa rakentaneet todella paljon tuulivoimaa. Tuulisähköä ei kuitenkaan ole aina tarjolla ja sen hinnanmuutokset ovat voimakkaita. Tämä tarjoaa meille mahdollisuuden yhdistää tuulisähkövolatiliteetti vedyn tuotantoon. Tällä tavalla pystymme edullisten hintojen aikana tuottamaa polttoainetta teollisuuden ja kolmansien osapuolten käyttöön”, kuvailee Weckström vedyn liiketoimintamahdollisuuksia.

Markkinoilla monet uskovat, että tuulisähkön osuus koko vetyklusterin arvonmuodostuksesta on merkittävä. Suurempi kysymysmerkki on se, millaista vedyn tuotannosta tulee ja minkälaisia loppuasiakassovellukset tulevat olemaan. Weckström arvioi, että vetyliiketoiminta tulee todennäköisesti keskittymään isoille toimijoille ja olemaan suurien volyymien tuotantoa. Helenin strategiassa vedyn osalta eletään vahvaa pilottivaihetta.

“Jo nyt on selvää, että menemme tuulisähkön tuotantoon isolla rahalla ja laajalla rintamalla.  Vedyn tuotannossa edetään puolestaan merkittävien teollisten pilottien ja kumppanuuksien kautta, joita voidaan tarvittaessa laajentaa”, vahvistaa Weckström.

Tulevaisuuden vientimahdollisuudet edellyttävät panostuksia integraatioon

Suomalainen vetyekosysteemi on hyvässä alkuvaiheessa, jonka ytimen muodostaa keskeisten teollisten markkinatoimijoiden rakentama Suomen kansallinen vetyklusteri. Jo siitä voi päätellä, että vedyssä nähdään selkeitä bisnesmahdollisuuksia.

Ison ja nopeutetun siirtymän mahdollistamiseksi myös valtio on tehnyt merkittäviä kehityspanostuksia erilaisten hankkeiden ja tutkimuslaitosten rahoituksen kautta. Iso kysymys kuuluu, syntyykö meille eurooppalainen vetymarkkina ja putkistoinfra, jonka avulla vetyä voidaan siirtää paikasta toiseen – jopa Suomesta Keski-Euroopan markkinoille asti.

“Suomalaisten toimijoiden tulee tavoitella kokoaan suurempaa roolia Euroopan vetymarkkinoilla. Paljon riippuu siitä, kuinka paljon EU ja sen tukimekanismit tulevat loppujen lopuksi vetyverkostoa rahoittamaan. Pitkällä tähtäimellä on oleellista, että Suomi integroituu tässä asiassa sekä Baltian suuntaan että muihin Pohjoismaihin”, pohtii Weckström.

Vetytalouden tarvitsemat informaatiolähteet ja -tarpeet

Puhtaalle vedylle ei ole olemassa vastaavaa valmista fyysistä ja digitaalista kaupankäynti-infrastruktuuria, mitä on tällä hetkellä käytössä sähkölle ja maakaasulle. Koko vetyekosysteemi itsessään tulee olemaan siinä mielessä erilainen, että se integroi eri toimialojen prosesseja ja kaupankäyntiä yhteen.

Markkinaosapuolia voivat olla esimerkiksi puhtaan vedyn tuotantolaitokset, raskaan liikenteen logistiikkayritykset, kemianteollisuus, lämpölaitokset tai vaikkapa sairaalat, jotka pystyvät hyödyntämään vedyn tuotannon sivuvirtana syntyvän hapen. Kokonaan omaksi teollisuudenhaarakseen saattaisivat muodostua synteettisten polttoaineiden tuotantolaitokset, jotka jalostaisivat puhtaasta vetykaasusta päästötöntä synteettistä polttoainetta käytettäväksi perinteisissä polttomoottoreissa.

Tämä tuo oman haasteensa arvoketjun toimijoille, jotka suunnittelevat investointeja kyseisen uuden liiketoimintamahdollisuuden hyödyntämiseksi ja tarvitsevat jossain vaiheessa mahdollisuuden optimoida omaa operatiivista toimintaansa erilaisten käyttötilanteiden ja markkinatilanteen kannalta. Puhdas vety voi toimia myös merkittävänä energiavarastona. Tuulisella säällä halvan sähkön tunteina vetyä kannattaa tuottaa synteettisesti sähköllä varastoon ja korkean sähkönhinnan hetkellä tuottaa vedystä taas sähköä verkkoon kaasuturbiineilla.

“Vetymarkkinan kehittämiseksi kannattaisi välittömästi käynnistää digitaalisen kaksosen pilotti, jolla voitaisiin konkreettisesti demonstroida markkinan toimintaa. Tällainen avoin alusta auttaisi kaikkia ekosysteemin osapuolia ymmärtämään paremmin arvoketjujen riippuvuuksia ja tunnistamaan uusia liikekumppaneita sekä täsmentämään omia investointisuunnitelmia”, ehdottaa CGI:n energiatoimialan liiketoiminnan kehitysjohtaja Riku Rokala.

CGI on ollut Hollannissa mukana tällaisissa ns. vetylaaksopiloteissa, missä on paikallisesti testattu uudenlaisten energiaekosysteemien tiedonvaihtoa ja datatarpeita. Euroopassa on vastaavia vetylaaksoja jo useita. Suomeenkin ollaan vetylaaksoja perustamassa alueille, missä on sekä vahvaa tuulituotantokapasiteettia ja vetyä hyödyntävää raskasta teollisuutta.

CGI panostaa vetytalouden mahdollistamiseen

Vihreä energiamurros ja uudet vetytalouden mahdollisuudet on keskeinen innovaatioalue CGI:lle globaalisti. CGI kehittää omia ohjelmistotuotteitaan ja data-alustojaan tämän muutoksen vauhdittamiseksi. Lisäksi CGI julkaisee omia analyysejään ja tutkimuksiaan aiheesta, kuten huhtikuussa 2022 julkaistu CGI:n visio eurooppalaisesta vetytaloudesta. Tässä tarkastelussa CGI korostaa, että datalla ja teknologialla on keskeinen rooli, kun yrityksien pitää tehdä liiketoimintakriittisiä päätöksiä.

“Koska uusi vetyekosysteemi lähtee vaihe vaiheelta rakentumaan ensin paikallisista verkoista ja aikanaan yhdistyy kansalliseksi ja jopa monikansalliseksi infrastruktuuriksi, on tärkeää tukea kehitystä myös tarpeen mukaan ketterästi kehitettävillä data-alustoilla”, kuvaa Rokala.

Tähän tarkoitukseen CGI kehittää CGI AgileDX Hydrogen data-alustaa, jonka pohjana toimiva datahub-moottori on jo laajasti käytössä muun muassa sähkömarkkinoilla useissa Euroopan maissa.

 

Lisätietoja:
Riku Rokala
p. 040 842 4260