Voit kuunnella jakson myös Spotifyssa tai Apple podcastin kautta.
Verohallinto on yksi valtionhallinnon suurimmista ja kriittisimmistä osa-alueista. Samalla se on myös yksi pisimmälle palvelujaan digitalisoineista toimijoista Suomessa. ”Prosessi aloitettiin jo parikymmentä vuotta sitten. Tärkeintä meille on koko ajan ollut se, että asiakkaiden tarvitsisi tehdä mahdollisimman vähän verotuksensa eteen”, kertoo Verohallinnon ylijohtaja Jarkko Levasma.
Verohallinto on myös yksi suurimmista pilven hyödyntäjistä julkisella sektorilla. Verohallinnon pilvisiirtymäpäätöstä vauhditti Levasman mukaan nykymaailman realiteetit. ”Kaikennäköinen tietojenkäsittely on siirtymässä pilveen, eikä uusimpia toiminnallisuuksia enää saada OnPremise-ympäristöihin. Sitä kautta täytyy vaan sopeutua tähän pilvimaailmaan”, Levasma taustoittaa.
Pilveen siirtyminen onkin tehnyt Verohallinnosta aiempaa ketterämmän toimijan ja se toimii pilven hyödyntämisessä myös esimerkkinä muille julkisen sektorin toimijoille.
Tietoturvallisuus on parempaa kuin koskaan ennen
Pilveen liittyvät huolet kytkeytyvät usein tietoturvaan. Myös Verohallinnon pilvisiirtymässä lähdettiin liikkeelle tietoturvallisuuteen ja tietosuojaan liittyvistä kysymyksistä. Levasma kuitenkin kertoo tietoturvallisuuden olevan nyt jopa paremmalla tasolla kuin koskaan ennen.
”Kaikkien huulilla oleva riski on varmaan se, että omat tiedot siirtyvät sellaiseen paikkaan, jossa joku ulkopuolinen taho pääsee niitä näkemään. Näitä oli hyvin tarkkaan selvitettävä ennen pilveen siirtymistä. Tärkeintä on ollut satsata tiedon salaamiseen aina kun mahdollista. Nykyään on aika vähäiseksi jäänyt hetket, jolloin tieto olisi salaamatta”, Levasma pohtii.
Verohallinnossa käsitellään myös turvaluokiteltua tietoa, eli arkaluontoista salassa pidettävää dataa, joka ei saa päästä vuotamaan. Edes turvaluokitellun datan käsittely pilviympäristössä ei ole ongelma. ”Pilviympäristössä on laajat mahdollisuudet ja työkalut pitää tieto salattuna. Siellä täytetään ihan samat vaatimukset, mitä jouduttaisiin OnPremise-ympäristössäkin täyttämään. Ei siinä oikeastaan sen kummempaa”, toteaa Levasma.
”Meidän tapauksessa hyödyt ovat ohittaneet riskit, ja meidän tietoturvallisuus on parantunut huimasti pilvipalveluiden käyttöönoton myötä. Riskitaso on laskenut tosi paljon siitä, mitä se oli aiemmissa järjestelyissä.” Levasma myös uskoo, että turvapuoli tulee entisestään kehittymään ja tulevaisuudessa käyttäjillä on yhä enemmän mahdollisuuksia rajoittaa datansa käyttöä.
Verohallinnossa ei kuitenkaan käytetä tietoturvallisuuden auditointityökalua KaTaKria tai pilvipalveluiden turvallisuuden arviointikriteeristöä PiTuKria. Levasman mukaan niiden ongelma on se, että vaikka ne hyödyllisiä työkaluja ovat, niiden avulla on erinomaisen helppo löytää syitä, miksi pilveä ei voisi käyttää. Levasma kertoo, että sen sijaan Verohallinnossa tulkitaan lainsäädäntöä suoraan. ”Sieltä on löydetty ne keinot ja periaatteet, joilla me voidaan pilvessä toimia”, hän toteaa.
Kehityksessä mennään asiakas edellä
Verohallinnossa pilveen siirtymistä ohjasi toive työn sekä asiakaskokemuksen helpottamisesta. Asiakaslähtöisyys on Verohallinnolle tärkeä arvo, ja asiakkaan etu onkin kaikessa tekemisessä ensisijaista. ”Jos meillä on esimerkiksi tilanne, jossa voitaisiin tehostaa omaa toimintaamme tai toisaalta asiakkaan elämää, niin me lähdetään siitä, että helpotetaan asiakkaan elämää”, Levasma kertoo. ”Tässä pilvipalvelut on erinomainen juhta. Ei tarvitse odotella puolta vuotta, että tarvittava kapasiteetti on pystyssä joihinkin asioihin.”
Käytännön esimerkkejä helpottuneesta työstä on Levasman mukaan pilvipohjaisten yhteistyövälineiden käyttö, jotka helpottavat verohallinnon sisäistä kommunikointia ja asioiden yhdessä tekemistä. Myös esimerkiksi tekstianalytiikka on pilvipalveluiden myötä helpottunut.
Rohkeasti pilvisiirtymän tielle
Myös valtiolla ja kuntasektorilla on paine edistää digitalisaatiota. Suurimpana haasteena valtion ja kuntien digitalisaatiossa Levasma näkee resurssipulan. ”Aina on liian vähän resursseja tehdä kehitystä”, hän toteaa. ”Kuntasektorin on varmasti vaikea pysyä nykyisellään kehityksessä ja vaatimustasossa mukana.”
Verohallinto voidaankin nähdä suunnannäyttäjänä muille julkisen sektorin toimijoille, sekä digitalisaatiossa että pilven käytössä. Levasman mukaan on selvää, että Verohallinnossa ei voitaisi enää pysyä kehityksen mukana ja varmistaa verotuloja ilman pilviteknologiaa.
Levasma rohkaisee myös muita pilvisiirtymän tielle. Alussa on olennaista miettiä mitä pilveltä halutaan, mitä sen kanssa voitaisiin tehdä ja tunnistaa siihen liittyvät riskit. ”Se täytyy aina organisaatiolähtöisesti arvioida, mitä ominaisuuksia tarvitaan ja haetaan.”
Myös yhteistyötä kannattaa tehdä. Omassa pilvisiirtymässään Verohallinto teki yhteistyötä niin julkishallinnon toimijoiden kuin yksityistenkin organisaatioiden kanssa. ”Se periaate pätee, että oikeastaan mitään hirveän merkittävää ei pysty yksin tekemään. Suurimmat ja hienoimmat jutut syntyvät yhteistyöstä ja sitä kannattaa tehdä”, Levasma sanoo.
