Jakso on kuunneltavissa myös Spotifyn ja Apple podcastin kautta.
CGI:n Matti Koljonen ja Oriolan digipalveluiden pääkehittäjä Matti Simperi keskustelevat pilvipalveluiden mahdollisuuksista ja haasteista. Luvassa on painavaa asiaa muun muassa pilven ja on-premise-ratkaisujen integraatiosta.
Oriola ja CGI ovat tehneet yhteistyötä digikehityksen parissa jo useamman vuoden ajan. Noin vuosi sitten Oriolassa aloittanut Simperi on puolestaan kasvattanut yrityksen sisäistä pilviosaamista ja luotsannut sen B2B-asiakkaille tarkoitetun nykyaikaisen palveluportaalin rakentamista.
“Meillä pilvipalvelut ovat kehittämisen keskiössä. Toimimme AWS:n pilvessä, joka on mahdollistanut monia hyviä juttuja verrattuna perinteiseen konesalikehittämiseen”, sanoo Simperi.
Selainpohjainen palvelu tarjoaa moninaisille eri asiakasryhmille tarkoitettuja toiminnallisuuksia, joiden teknisessä toteutuksessa on hyödynnetty muun muassa JavaScriptiä ja API-henkisiä mikropalveluita sekä Infrastructure as Code -lähestymistapaa. Laajassa käytössä ovat myös ylläpitovapaat AWS:n serverless-palvelukokonaisuudet.
“Joka kerta kun suunnittelemme jotain uutta, puntaroimme ylläpidon tarvetta. Jos tarjolla on sellainen serverless-vaihtoehto, mikä on lähelläkään sitä mitä haetaan, niin se valitaan”, kertoo Simperi.
Kahden maailman integraatio – haastava, mutta tyypillinen tilanne
Oriolan ratkaisussa yhdistyvät sujuvasti on-premise-puolen legacy-järjestelmät ja uusi pilvipohjainen palvelu. Kahden eri maailman integraatio on usealle yritykselle tyypillinen tilanne, johon liittyvät haasteet ovat moninaisia.
Digitaaliset palvelut toimivat tänä päivänä pitkälti 24/7. Ajattelu on kuitenkin erilainen kun integroidutaan on-premise-maailmaan. Siellä kaikkia järjestelmiä ei ole suunniteltu toimimaan 24/7. Aikaisemmin on-premise-huoltokatko oli helppo järjestää, mutta nyt vaatimusten kasvaessa tilanne muuttuu.
Pohdittavaa riittää myös suorituskykyyn liittyvissä asioissa. Oriolassa palvelun sisäisiä käyttäjiä voi olla kerrallaan muutamia kymmeniä. Kun digitaalista tietoa halutaan esittää asiakkaalle kattavasti yhdellä näkymällä, tulee tietovarastoihin liittyviä tarpeita ja kyselyjä huomattavia määriä.
“Rakennettaessa online-tietokantoja ja synkronoitaessa sisältöä pilveen päästään skaalautuvaan malliin. Tiedon synkronointi on-premisestä pilveen voi kuitenkin kuormittaa taustajärjestelmiä liikaa,“ muistuttaa Koljonen.
Synkronointi on sanana selkeä eli tietoa tuodaan jostain ja pidetään se ajan tasalla. Jos tällaista automaattista ominaisuutta ei ole rakennettu järjestelmän ympärille, muuttuu päivittyvän tiedon siirtäminen vaikeaksi.
“Haasteena on huomata tiedossa tapahtuvat muutokset ja saada ne siirtymään reaaliaikaisesti. Joka kerta kun synkronoinnin aika pitenee, tulee järjestelmän ympärille enemmän ylimääräistä ihmettelyä”, peilaa Simperi.
Tämän vuoksi nykyaikaiset ja skaalautuvat API-arkkitehtuurit ovat vahvoja, sillä niiden avulla data pystytään hakemaan reaaliajassa, eikä sitä tarvitse kopioida niin paljon sovelluksesta toiseen.
Parempaa kehittäjäkokemusta ja suorituskykyä pilvessä
Oriolan ensimmäisen suuren kokoluokan pilveistämishankkeen päällimmäinen hyöty on ollut tiimin kyky luoda tarvittava arkkitehtuuri itsenäisesti AWS:n palveluiden avulla. Tiiviitä suhteita esimerkiksi tiettyyn rautatoimittajaan tai palvelinresurssien tarjoajaan ei ole tarvittu.
“AWS:n palvelut ovat samalla tavalla saatavilla sekä pienelle että suurelle organisaatiolle. Käytössä olevien palvelukokonaisuuksien ansiosta kaltaisemme pienempi porukka pystyy saamaan samat vikasietoisuudet, suorituskyvyt ja pitämään kustannukset kurissa,” listaa Simperi.
Hän korostaa, että pilveen saa rakennettua kaikkea, mutta sinne voi myös helposti unohtaa kaikkea.
Tekemistä ja arkkitehtuuria on osattava optimoida, minimoida ja korjata kulurakenne huomioiden. Pilveen onkin järkevää rakentaa jatkuva kustannusseuranta, jolloin kuluriskiä on helpompi hallita.
“Esimerkiksi on-premise-integraatiossa meidän vaatimuksenamme oli saada staattiset IP:t API:en eteen. Tämä on yllättävän kallista”, havainnollistaa Simperi.
Kustannusten hallinnassa korostuu kokemuksen merkitys, eikä tätä tehtävää voi sellaisenaan jättää kehitystiimien tai yksittäisten kehittäjien hoidettavaksi. CGI on rakentanut asiakkailleen malleja, jotka mahdollistavat autonomistenkin tiimien ohjaamisen asioissa, jotka eivät suoraan liity uuden kehittämiseen.
“Yksi iso pilven hyöty on ollut myös arkkitehtuurin esittäminen koodina. En ole nähnyt sellaisia on-premise-ympäristöjä, missä olisi mahdollista päästä samalle tasolle suoraviivaisuudessa ja kehittäjäkokemuksessa”, toteaa Simperi.
