Kenraalimajuri (evp.) ja Ulkopoliittisen instituutin affilioitunut tutkija Pekka Toveri arvio CGI:n What’s Next -tapahtuman puheenvuorossaan, että Ukrainan konfliktin käynnistämä geopoliittinen myllerrys on kasvattanut Suomeen kohdistuvia uhkia. Tulevaisuudessa häämöttävä Nato-jäsenyys tuo hänen mukaansa mukanaan parempaa riskienhallintaa, mutta myös velvoitteita yhteisen puolustusvalmiuden kehittämiseen.

Euroopassa tapahtunut turvallisuuspoliittinen mullistus on dramaattinen harppaus takaisin kylmän sodan aikakauden tunnelmiin. Perinteisten sotilaallisten uhkakuvien rinnalle ovat nousseet painostaminen ja laaja-alainen vaikuttaminen muun muassa sosiaalisessa mediassa. Tämä on tyypillistä ns. hybridisodankäynnissä, missä yhdistellään sotilaallisia, taloudellisia, poliittisia ja muita ei-fyysisiä toimenpiteitä haluttujen päämäärien saavuttamiseksi.

"Vaikka Suomi ja länsimaat eivät ole sodassa, ne ovat kuitenkin konfliktissa koko ajan."

"Tämän päivän taisteluja ei käydä pelkästään maalla, merellä ja ilmassa, vaan myös esimerkiksi kyberavaruudessa”, Pekka Toveri korostaa.

Kyberhyökkäysten torjuntakyky hyvällä tasolla

Hybridisodankäyntiin liittyvää vaikuttamista tapahtuu Toverin mukaan jatkuvasti kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Ajan saatossa kasvanut keinovalikoima on tehnyt näiden uhkien torjunnasta entistä haastavampaa. Asiantuntijoiden mukaan Suomen kyky puolustautua esimerkiksi kyberhyökkäyksiä vastaan on onneksi hyvä. Puolustettavaa on paljon, joten uhkia varten harjoitellaan koko ajan.

Suomeen kohdistuvaa jatkuvaa vaikuttamista ruokkii maamme sijainti strategisesti tärkeän Itämeren rannalla sekä toistaiseksi turvallisuuspoliittisten kiistojen ulkopuolella olleen Arktisen alueen tuntumassa. Sen runsaat ja käyttämättömät luonnonvarat ovat suurvaltojen kasvavan kiinnostuksen kohteena.

“Isossa kuvassa tässä on kyse globaalista kilpailusta, jossa vastakkain ovat lännen demokratiat ja autoritääriset valtiot."

"Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Afrikassa seurataan nyt tarkasti tilannetta ja mietitään, kumpaan leiriin on taloudellisesti järkevämpää liittyä”, arvioi Toveri.

Suomalaista puolustusosaamista arvostetaan

Toveri herättelee Suomea ja muuta Eurooppaa ottamaan tulevaisuudessa entistä enemmän vastuuta omasta puolustusvalmiudestaan. Vaikka Yhdysvallat on sitoutunut Euroopan puolustamiseen, ei sen ikuisesti jatkuvaan apuun kannata tuudittautua. Kylmä Sota 2.0 tulee koettelemaan lännen yhtenäisyyttä, minkä lujittaminen ei onnistu ilman yhteistä tahtotilaa.

“Eurooppa kaipaa sopivaa valtiota johtamaan ja jouduttamaan puolustuksen vahvistamista. En osaa varmuudella sanoa, olisiko Nato-Suomi siihen tehtävään sopiva maa. Meiltä kyllä löytyy runsaasti tämän sektorin osaamista ja tietotaitoa”, arvioi Toveri.

Hän muistuttaa, että Naton jäsenyys ei tarkoita vapaamatkustajan paikkaa Pohjois-Atlantin liiton turvakilven suojissa. Suomen on edelleen huolehdittava omasta puolustuksestaan sekä kannettava kortensa kekoon muiden jäsenmaiden turvaamiseksi. Tämä tarkoittaisi muun muassa Suomen toimintakyvyn kehittämistä oman maamme rajojen ulkopuolella.

“Näen Nato-jäsenyydessä paljon positiivista, mikä liittyy esimerkiksi tilanne- ja tiedustelujärjestelmien yhteensovittamiseen ja niistä saatavan tiedon lisääntymiseen. Tärkeä data liikkuisi jatkossa entistäkin vikkelämmin”, Toveri totesi.