Voit kuunnella jakson myös Spotifyn tai Apple podcastin kautta.
CGI:n Kari Rautanen ja Väyläviraston turvallisuusjohtaja Heidi Niemimuukko keskustelivat liikenteestä ja liikenneturvallisuudesta. Väylävirasto toimii yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden tukijana ja tähän liittyvät vahvasti digitalisaation vaikutukset. Erityishuomion kohteena on älyliikenne, sillä sen kehittyessä myös tilannekuvan muodostamisesta sekä kyberturvallisuudesta on huolehdittava aivan uudella tavalla.
Automaation lisääntymisessä mahdollisuuksia on varmaan todella pitkä lista, kuten tiedon reaaliaikaisuus ja tiedon hyödyntäminen niin hyvässä kuin pahassa.
Älyliikenteellä lisää kokonaisturvallisuutta
Väyläviraston rooli yhteiskunnassa on liikennöinnin kannalta keskeinen. Miten sitä voisi ryhtyä parhaiten purkamaan?
"Väyläviraston tehtävänä on tarjota infrastruktuuri tai alusta liikenteelle. Ja kokonaisturvallisuuden näkökulmasta roolimme on turvata liikenneväylien käytettävyys ja siten sitten myös väylien ylläpito", Niemimuukko kertoo.
Liikenteen ja logistiikan strategisista asiakkuuksista CGI:llä vastaavana johtajana työskentelevä Rautanen halusi tietää yhteistyöhankkeesta, jossa Väylävirasto on mukana liikenteen kokonaisturvallisuuden parantamiseksi. Miten esimerkiksi kokonaisturvallisuus voisi kohentua?
Niemimuukon mukaan kokonaisturvallisuuden kohdalla kyseessä on monta toimijaa, Väylävirasto on toki tärkeänä mukana. Käytännössä puhutaan silti ainakin vielä enemmän yhteisen tilannekuvan luomisesta. Niemimuukon mukaan esimerkiksi siitä, että vaikka huonon kelin tai onnettomuuden sattuessa pystytään antamaan reaaliaikaista tietoa autoilijoille.
Rautasen mielestä reaaliaikaisuuden tuoman hyödyn pystyy kyllä hyvin tajuamaan maassa, jossa olosuhteen voivat muuttua käsittämättömän nopeasti.
"Täydellinen keli voi vaihtua lumipeitteeseen ja jäisiin teihin illalla", Rautanen toteaa.
"Älyliikenteen näkökulmasta olisi hienoa, jos auton näyttöön tulisi reaaliajassa ilmoitus, että tuolla on jotain meneillään, joten olisi parempi ajaa toista kautta. Eli mikäli seisot jonossa esimerkiksi kolmostiellä niin ei tarvitsisi miettiä, että miksi en kääntynyt jo Klaukkalan liittymästä pois", Niemimuukko huomauttaa.
Digitalisaatio ja älyliikenne ovat yhtä
Digitalisaatio on nykyisin kaikkialla, eikä sitä tai siitä puhumistakaan voi välttää missään.
Rautanen huomauttaa, että digitalisaatio näyttäytyy esimerkiksi työarjessa usein aika erilaiselta eri ihmisille. Hän haluaakin tietää, millaisena se näyttäytyy Väyläviraston turvallisuusjohtajan näkökulmasta.
Niemimuukon mukaan digitalisoitumista voi ja kannattaakin pohtia samassa yhteydessä älyliikenteen kanssa. Digitaalisten ratkaisuiden potentiaali on valtavan suuri mutta vaarojakin on olemassa. Ihmisiä on moneksi, kaikki eivät halua käyttää teknologiaa vain hyviin tarkoituksiin.
Turvallisuusjohtaja korostaa, että samalla kun haetaan maksimaalisia hyötyjä niin samalla tulee altistaneeksi liikenteen myös ikävämmille puolille. Uuden kehittämisessä on aina vaaransa.
"Aina löytyy joukko ihmisiä, jotka hyödyntävät uutta teknologiaa ja uusia välineitä tehdäkseen haittaa tai pahaa", Niemimuukko toteaa.
Kyberturvallisuuden kehittäminen olennaista
Väylävirastolla on käynnissä useamman vuoden kyberturvallisuusohjelma. Mitä se tarkoittaa käytännön tasolla?
Niemimuukon mukaan erityisesti rataverkoston kyberturvallisuuden parantaminen ja tehostaminen on Väylävirastossa selkeä painopistealue, sillä digitalisaation mahdollistama älyliikenne tekee turvallisuuden varmistamisesta entistäkin tärkeämpää.
Niemimuukko korostaa, että kyberturvallisuusohjelman tavoite on varmistaa rataverkon toimintaympäristön luotettavuus. Rautatieinfrastruktuuri on valtava kokonaisuus ja liikennöinnin tulee olla jatkossakin turvallista koko rataverkostossa. Digitalisaatio ja älyliikenne tuo mukanaan hyötyjensä lisäksi myös mahdollisia haavoittuvuuksia, joten kyberturvallisuuden tehostaminen on välttämätöntä.
"Käytännössä toimintaympäristön luotettavuuden takaaminen tarkoittaa operationaalisen toiminnan kyberturvallisuuden varmistamista. Myös muutostilanteita seurataan ja valvotaan. Toimenpiteet on jaoteltu hallinnollisiin, fyysisiin ja teknisiin. Kaikista löytyy kyllä tekemistä", Niemimuukko sanoo.
Hänen mukaansa kyberturvallisuuden kehittäminen on todella laaja hanke, joka ei niin vaan tule valmiiksi. ”Pyrimme samalla kehittämään raideliikenteen resilienssiä ja ylipäänsä kyberturvallisuuden jatkuvuutta", Niemimuukko kertoo.
Jatkuvaa turvaa tukee omalta osaltaan SOC-palvelu, joka tuo luottamusta siihen, että Väyläviraston järjestelmät toimivat turvallisesti. SOC on palveleva kyberturvallisuuskeskus, joka seuraa kyberympäristöä, selvittää tietoturvauhkia ja puuttuu tilanteeseen, jos siellä havaitaan uhkia.
”SOC tuo luottamusta ja jatkuvaa turvaa arjen tekemiseen, ettei käy niin, että joku tekee tietojärjestelmissä myyräntöitä, eikä sitä huomata ollenkaan.”
