Ketterän valmentajan sohva. Istahda sohvalle ja kerro huolesi, konsulttimme vastaavat.
Asiakkaamme kysyy: Pitääkö olla huolissaan, kun ketterässä projektissamme on tuoteomistaja, joka ei ole ennen toiminut tehtävässä, eikä tunne rooliaan. Miten meidän tulisi toimia?
Jos uudella tuoteomistajalla on koulutus tehtäväänsä, vahva liiketoiminnan ymmärrys, selkeä visio, ymmärrys teknologian mahdollisuuksista ja hän omaa erinomaiset yhteistyötaidot, kaiken pitäisi olla hyvin. Mutta jos joku palanen puuttuu, tuoteomistaja voi syöstä koko projektin katastrofiin. Eli kyllä, ainakin vähän kannattaa olla huolissaan.
Tuoteomistajan tärkein tehtävä on muuttaa maailmaa, pala kerrallaan. Hän priorisoi backlogia ja ohjaa kehitystiimin työtä. Hän rakentaa uusia toiminnallisuuksia oikeasti inkrementaalisesti, kuin taiteilija tauluaan – hiililuonnoksesta pikkuhiljaa oikeaan maalaukseen edeten. Hän toimii liiketoiminnan edustajana kehitystiimille, eli hänellä tulee olla erinomainen yhteys sekä liiketoimintaan että kehitystiimiin. Tämä vaatii lujaa luottamusta puolin ja toisin.
Mikä sitten voi mennä pieleen? Monikin asia. Jos tuoteomistaja ei ymmärrä tavoitteita ja isoa kuvaa, voi tiimi rakentaa vääriä asioita ja arvottomat toiminnallisuudet pääsevät backlogin kärkeen. Teknologiaa ymmärtämätön voi koettaa rakentaa liian utopistisia rakennelmia, jolloin tiimin aika kuluu lähes mahdottomien ratkaisujen suunnitteluun.
Mikä sitten voi mennä pieleen? Monikin asia.
Täydellisyyden tavoittelija voi jäädä kiinni lillukanvarsiin, jäädään viilaamaan yksityiskohtia, eikä uusi ratkaisu etene. Pahimmassa tapauksessa rakennettava sovellus ei tarjoa lainkaan ratkaisua alkuperäiseen ongelmaan, tai projekti keskeytyy tuloksettomana.
Mutta ei antauduta epätoivoon, olet saapunut oikeaan paikkaan: ketterän valmentajan sohvalle. Valmentajan neuvoja matkalle mukaan:
a) Ensimmäinen edellytys onnistumiselle on, että tuoteomistaja on koulutettu rooliinsa ja käyttämäänne ketterään malliin. Varmista, että myös liiketoiminta ja tiimit on koulutettu, jotta kaikki puhuvat samaa kieltä.
b) Tuoteomistajan rooli on kokopäiväinen, eikä hänellä voi olla sen päällä ”oikeita töitä”. On tärkeää, että tuoteomistaja voi keskittyä vain yhteen asiaan projektissa: liiketoiminta-arvon tuoton maksimointiin.
c) Tuoteomistajan tulee olla fyysisesti samassa tilassa kehitystiimin kanssa kommunikaation ja yhteistyön onnistumiseksi. Jo saman rakennuksen eri kerros lisää kynnystä kommunikaatioon, eri kaupungista puhumattakaan.
d) Tuoteomistajalla pitää olla ymmärrys siitä, mitä ongelmaa projekti ratkaisee. Tue tarvittaessa tuoteomistajaa liiketoimintatietämyksessä.
e) Sprintin päätteeksi pidettävä demo on tuoteomistajan ja tiimin työn edistymisen paras mittari. Antamalla palautetta demotilaisuudessa pystyt vaikuttamaan lopputulokseen.
f) Jos tuoteomistajalla on vaikeuksia pukea liiketoimintavaatimuksia toiminnallisuuksiksi tai käyttäjätarinoiksi, tai vaikeuksia priorisoinnissa, etsi tuoteomistajalle oma valmentaja.
Näillä neuvoilla pääsee jo pitkälle, mutta muista, että kokematon tarvitsee harjoittelua ja sparrausta. Jos kaikki palaset eivät tunnu loksahtelevan paikoilleen, kannattaa kutsua ketterä valmentaja kylään. Joskus asiat ovat pienestä kiinni, ja kokenut valmentaja saa homman nopeasti raiteilleen. Älä odota liian pitkään, hae apua ajoissa.
Jos haluat oman haasteesi ketterän valmentajan sohvalle, tai kaipaat projektiisi sparrausta, laita minulle viestiä! Löydät minut myös kollegani Jenni Kylmäkosken kanssa ScanAgilesta 13. ja 14. maaliskuuta: voit varata meiltä valmennusajan Coaches’ Cornerista.
Blogin on kirjoittanut Raija Harle. Kirjoittaja toimi CGI:ssä agilekonsulttina ja –kouluttajana, erityisenä intohimonaan SAFe-viitekehys ketterien menetelmien skaalaukseen.
Tutustu myös
- Suomen merkittävin ketterän kehittämisen tapahtuma Agile19 järjestetään 10.4. 2019
- Opas: SAFe Käyttöönoton ABC