Mikä yhdistää esimerkiksi Woltia, Amazonia, muotijätti Zaraa ja lääkintäteknologiayhtiö Medtronicia? Yksi keskeinen tekijä on niiden kyky reagoida nopeasti ja joustavasti markkinoiden muutoksiin.
Moni johtaja kokee turhautumista, kun päätöksenteko viivästyy, asiakastarpeet muuttuvat nopeammin kuin niihin ehditään reagoida, ja strategiasta tulee lähinnä PowerPoint-esitys – ei toimintaa. Muutos tuntuu usein raskaalta, kun rakenteet ja prosessit elävät omaa elämäänsä.
Tuntuuko päätöksenteko hitaalta? Jäävätkö uudet ideat jumiin organisaation rakenteisiin? Kestääkö reagointi muutoksiin liian kauan? Miten saada strategia jalkautettua?
Nämä kysymykset ovat tuttuja monille organisaatioille, ja niiden ratkaiseminen on kriittistä niin kilpailukyvyn kuin asiakastyytyväisyyden kannalta.
Mitä liiketoiminnan ketteryys oikeastaan tarkoittaa?
Käsite saattaa tuoda mieleen ohjelmistokehitystiimit tai IT-osaston, mutta kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Liiketoiminnan ketteryys tarkoittaa koko organisaation kykyä reagoida tehokkaasti markkina-, asiakas- tai toimintaympäristön muutoksiin.
Liiketoiminnan ketteryydessä on kyse systeemitason ymmärryksestä ja toiminnasta. Se, että tehdään tiimeistä ketteriä, auttaa kyllä tiimejä, mutta harvemmin liiketoimintaa. Syynä on osaoptimointi ja siksi pitää katsoa isoa kuvaa.
Liiketoiminnan ketteryys näkyy käytännössä nopeampana päätöksentekona, asiakaslähtöisempänä toimintana, sujuvampina prosesseina ja jatkuvana oppimisena. Tällöin asiakkaat saavat parempaa palvelua, tuotteet tai ratkaisut pääsevät nopeammin markkinoille, ja organisaatio pystyy hyödyntämään mahdollisuudet ennen kilpailijoita.
"Liiketoiminnan ketteryys on organisaation tärkein kilpailuvaltti muuttuvassa maailmassa."
Ajatellaan esimerkiksi B2B-palveluyritystä, jossa asiakaspalautetta kyllä kerätään, mutta muutospyynnöt juuttuvat kuukausiksi yksiköiden väliin. Tai sote-organisaatiota, jossa asiakkaan tarpeet muuttuvat, mutta resurssit eivät siirry mukana keskitetyn päätöksenteon vuoksi.
Kuulostaako tutulta?
Miten liiketoiminnan ketteryys saavutetaan?
Ketteryyttä voidaan rakentaa monin tavoin – ja aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi:
- Muodostetaan pienempiä, itsenäisempiä tiimejä, joilla on päätösvaltaa lähellä asiakasta.
- Optimoidaan prosesseja koko arvoketju huomioiden.
- Tehdään nopeita kokeiluja uusien tuotteiden tai palveluiden kehittämisessä.
- Luodaan mahdollisuus joustavampaan resurssien käyttöön.
- Varmistetaan jatkuva asiakasymmärryksen päivittäminen ja hyödyntäminen päätöksenteossa.
Esimerkkejä löytyy monelta toimialalta: Zara pystyy tuomaan uutuusmallit myymälöihin vain muutamassa viikossa. Medtronic reagoi pandemian aikana avaamalla yhden hengityskonemallistonsa suunnittelutiedot vapaaseen käyttöön, mahdollistaen nopean tuotannon skaalaamisen maailmanlaajuisesti. Bosch puolestaan laajensi ketteryyden koko organisaatioon, alkaen johdosta – ja reagoi siten nopeammin markkinan muutoksiin.
Ketteryyden ilmenemismuodot vaihtelevat, mutta yksi periaate yhdistää niitä kaikkia: kokonaisuuden ymmärtäminen ja osaoptimoinnin välttäminen.
Mistä kannattaa aloittaa?
Liiketoiminnan ketteryyttä voi kasvattaa askel kerrallaan. Usein ulkopuolinen kumppani auttaa hahmottamaan kokonaisuuden, tunnistamaan pullonkaulat ja kyseenalaistamaan vakiintuneet toimintatavat.
Menetelmiä on monia: ketterät viitekehykset, arvovirta-analyysit, prosessilouhinta, OKR:t… mutta ne toimivat parhaiten, kun ensin kirkastetaan, mikä ongelma halutaan ratkaista ja miltä onnistuminen näyttää. Koska kyse on aina myös ihmisistä, tarvitaan rinnalle hyvä muutosjohtamisen malli – kuten esimerkiksi ADKAR, jolla voidaan moninkertaistaa muutoksen onnistumisen todennäköisyys.
Haluatko päästä liikkeelle?
Harvassa organisaatiossa on kaikki tarvittava osaaminen omasta takaa. Siksi vuoropuhelu sopivan kumppanin kanssa voi olla paras tapa edetä. Yhdessä ongelmat kirkastuvat ja ratkaisut konkretisoituvat.
Jos pohdit, miten juuri teidän organisaatiossanne voisi lisätä liiketoiminnan ketteryyttä – pienin mutta vaikuttavin askelin – me voimme auttaa. Kokeneet asiantuntijamme ovat tukeneet niin teollisuutta, julkista sektoria kuin asiantuntijaorganisaatioitakin vastaavissa muutoksissa.
Keskustelu ei sido mihinkään – mutta voi olla ensimmäinen askel kohti suurta muutosta.
Ota yhteyttä – aloitetaan yhdessä.