Suomalainen teollisuus on perinteisesti luottanut pitkän tähtäimen tuotekehitykseen, mutta markkinatilanne on muuttunut nopeasti: asiakkaat odottavat nyt tuotteita, palveluita ja informaatiota yhdisteleviä ratkaisuita, jota on räätälöity juuri heidän tarpeeseensa. CGI:n Reko Lehden mukaan yhä useammat suomalaiset yritykset ovat nyt pakotettuja uudistamaan tuotekehitystoimintansa rakenteita – tai ne jäävät auttamatta ketterämpien kilpailijoiden jalkoihin.
Etenkin globaaleilla markkinoilla nopeudella on merkitystä ja tehokkaasta innovaatioprosessista on tulossa elinehto. Vaikka Suomi ja muut Pohjoismaat rankataan innovaatiokyvykkyydessä kärkijoukkoon, tuottavuuden kasvu hyytyy. Tuote- ja ominaisuuskeskeinen kehittäminen ei vie pitkälle, ellei samalla ymmärretä, miten asiakkaan arvo niiden avulla syntyy.
Lehti nostaa esiin uudenlaisen Business R&D -mallin, jossa tuotekehitys tapahtuu intensiivisinä, noin kolmen kuukauden sprintteinä, ja keskittyy ratkaisemaan selkeän, asiakkaiden kanssa yhdessä tunnistetun arvokkaan ongelman. Mallissa yhdistetään ketterästi yritysten olemassa olevia palveluja, tuotteita ja digitaalisia ratkaisuja, tuoden mukaan tarvittaessa kumppaneita ja alihankkijoita. Tavoitteena on varmistaa, että uusi ratkaisu palvelee asiakkaiden tarpeita, on teknisesti toteutettavissa ja on liiketoiminnallisesti kannattava – ja skaalattavissa tehokkaasti.
”Nykyisessä markkinaympäristössä asiakastarpeet muuttuvat niin nopeasti, että vuosien mittaisen perinteisen tuotekehityksen rinnalla on tehtävä nopeaa innovointia. Nopeat sprintit mahdollistavat asiakasarvon luomisen nopeasti, jolloin yritykset voivat reagoida markkinoiden muutoksiin lähes reaaliaikaisesti”, Lehti toteaa.
Viidellä askeleella nopeampaan innovointiin
Todellinen innovaatio ei aina tarkoita uuden keksimistä, vaan usein kyse on olemassa olevien ratkaisujen uudistamisesta vastaamaan paremmin muuttuneisiin asiakastarpeisiin. Lehti tiivistää, miten Business R&D -malliin voidaan siirtyä käytännössä:
- Tunnista merkityksellinen asiakasongelma: Selvitä markkinatutkimusten ja haastattelujen avulla asiakkaiden sekä oman organisaation näkemykset ongelmasta, jonka ratkaiseminen tuo todellista hyötyä.
- Varmista ratkaisun toteutettavuus: Hyödynnä olemassa olevia tuotteita ja kumppaniverkostoa skaalattavan ratkaisun luomiseksi ja testaa sitä välittömästi asiakkailla.
- Muotoile houkutteleva tarjoama: Paketoi ratkaisu kaupallisesti kiinnostavaksi, teknisesti toimivaksi sekä ympäristön kannalta kestäväksi.
- Laadi konkreettinen liiketoimintamalli: Kerää markkinatietoa hinnoista ja potentiaalisista asiakkaista, dokumentoi sisäiset kustannukset ja investointitarpeet ja tee selkeä suunnitelma ratkaisun skaalaamiseksi.
- Lanseeraa nopeasti ja kehitä jatkuvasti: Aloita myynti heti ratkaisun kirkastuessa ja jatka kehittämistä yhdessä asiakkaiden kanssa.
Lehden mukaan sprinttimallin menestyksen takaavat erityisesti asiakkaiden aktiivinen osallistaminen sekä poikkitoiminnalliset tiimit: ”Kun asiakas on mukana kaikissa kehitysvaiheissa, ratkaisujen osuvuus varmistuu ja vältetään turhat investoinnit. Digitaalisia työkaluja hyödyntämällä saavutetaan tehokas skaalautuvuus ilman merkittäviä lisäresursseja”.
Sprinttimalli ratkaisuna tuottavuusongelmaan
CGI:n havaintojen mukaan yritykset, jotka ovat omaksuneet liiketoimintasprintteihin perustuvan Business R&D -mallin, saavuttavat merkittäviä parannuksia tuottavuudessa. Malli ei ainoastaan nopeuta innovaatioiden pääsyä markkinoille, vaan lisää myös asiakkaan saamaa arvoa ja parantaa yrityksen kilpailukykyä.
” Asiakkaamme on joskus todennut, että moottoreiden, koneiden ja laitteiden ominaisuuksilla ei ole väliä, jos asiakas ei kykene saavuttamaan niillä haluamiaan tuloksia – ei farmarikaan halua ostaa pelkkää traktoria, vaan hän haluaa enemmän satoa. Suosittelen siis teollisuusyrityksille, että ne ottaisivat mallia ohjelmistokehityksen ketteristä malleista ja asiakaskeskeisyydestä. Nopeus, sekä yhteinen, avoin kehittäminen asiakkaiden kanssa ovat menestyksen edellytyksiä myös perinteisessä teollisuudessa”, Lehti päättää.