Maailmantalouden heikentyneiden näkymien ja kasvun hidastumisen keskellä uudistuminen ja innovointi on noussut yhä merkityksellisempään rooliin myös teollisuusyrityksissä. Suomessa eletään parhaillaan valmistavan teollisuuden renessanssia, sillä esimerkiksi terästeollisuus on siirtymässä kokonaan uuteen ja päästöttömään vaiheeseen ja vetybuumi on kovassa vauhdissa.
Valmistavan teollisuuden vallankumous syntyy esteettömistä datavirroista
Valmistavan teollisuuden yritykset ovat tällä hetkellä isojen kysymysten äärellä. Mistä haetaan vauhtia tuotannon tehostamiseen, resurssien optimointiin ja vastuulliseen kasvuun? Uudistuminen ei onnistu enää tutuilla ratkaisuilla.
ICT-sektori tarjoaa valmistavalle teollisuudelle monia mahdollisuuksia. Kasvua vauhdittavat esimerkiksi tekoälyyn perustuvat ratkaisut, augmented reality, teollinen Internet, ja edistyksellinen robotiikka. Isossa kuvassa suurimmat hyödyt kiteytyvät ilmiöön, joka on parhaillaan ottamassa tuulta alleen. Kyse on nimittäin digitalisoidusta materiaalivirran hallinnasta.
Tässä mullistuksessa Suomella on paljon pelissä, joten nyt jos koskaan on syytä miettiä, mistä muodostuu jatkossa kotimaisen valmistavan teollisuuden kilpailukyky. Digitalisoitu materiaalivirran hallinta on tässä asiassa vahvoilla, sillä sen avulla tuottavuus on mahdollista nostaa kokonaan uudelle tasolle.
Keskiössä on IT:n ja OT:n integroiminen saumattomaksi kokonaisuudeksi
Digitalisoitujen materiaalivirran hallinnan luominen edellyttää IT:n (Information technology) ja OT:n (Operation Technology) välisten rajapintojen häivyttämistä ja pullonkaulojen poistamista. Kyse on corporate-tason IT:n, kuten esimerkiksi ERP:n ja SCM:n, sekä tehdastason MES-järjestelmien ja tuotantolinjakohtaisten ratkaisujen integroimisesta yhdeksi toimivaksi kokonaisuudeksi.
Eri tasojen yhdistäminen mahdollistaa datan reaaliaikaisen virtaamisen ja sen entistä tehokkaamman hyödyntämisen.
Esimerkiksi tekoäly pystyy poimimaan yrityksen datavirrasta tarvitsemansa tiedon, optimoimaan tehtaan tuotantosuunnitelmaa ja välittämään sen suoraan tehdastason järjestelmiin. Kokemuksemme mukaan perinteisiin menetelmiin verrattuna tällä tavalla on mahdollista kasvattaa yrityksen tuotantoa jopa 10 prosentilla.
Suurista suomalaisista yrityksistä Konecranes on jo ennättänyt julkistamaan oman Zero4-projektinsa. Sen visiona on digitalisoitu materiaalivirran hallinta, jossa automaatio, ekotehokkuus sekä työntekijät ovat keskeisiä tekijöitä tuottavuuskehityksen vauhdittamisessa. Kumppanien kanssa rakennettava materiaalivirtojen alusta yhdistää laitekannan tuottamaan digitaalista tietoa materiaalin liikkeistä.
Konecranesin tutkimus- ja kehitysjohtaja Matti Kemppainen on sanonut, että Zero4 tulee avaamaan ennennäkemättömiä mahdollisuuksia uusien, innovatiivisten laite-, ohjelmisto- ja palveluratkaisujen kehittämiseen. Vahvaa visiota tukee Business Finlandin Konecranesin Zero4-projektille myöntämä 20 miljoonan euron kehitysrahoitus sekä 50 miljoonan euron panostus siihen luotavalle ekosysteemille. Konecranesin teknologiajohtaja Juha Pankakoski on listannut Business Finlandin myöntämän rahoituksen yhdeksi avaintekijäksi, joka mahdollistaa Suomen nousemisen teknologiajohtajaksi materiaalivirtojen hallinnan alueella.
Tutustu tarkemmin, miten autamme metalliteollisuuden yrityksiä
Kirjoittajasta
Klaus Salonen
Head of Business development, Manufacturing
Olen kasvattanut rautaista teollisuuden kokemustani vuosien aikana aivan tehtaiden lattioilta asti. Voinkin sanoa tietäväni, mikä teollisuuden toimijoille on todella tärkeää. Autamme asiakkaitamme tehostamaan prosesseja, parantamaan tuottavuutta ja luomaan uutta digitaalista liiketoimintaa teollisuuden toimialalle. Löydämme teidänkin liiketoimintaan varmasti tehostamiskeinoja, joten ole rohkeasti yhteydessä! ...
