Viime vuosien geopoliittiset muutokset ovat herättäneet Euroopan maat puolustusteollisen valmiuden merkitykseen. Itsenäinen puolustuskyky ja sotilaallinen huoltovarmuus ovat edellytyksiä kansalliselle turvallisuudelle, vakaudelle ja itsenäisyydelle. Siksi myös Suomen puolustusteollisuuden on kehitettävä valmiuttaan kasvattaa tuotantoa ja investoitava kriittiseen osaamiseen.
Miljardiluokan ala, joka kasvattaa osaamista ja työllisyyttä
Suomen puolustusteollisuuden vuosittainen liikevaihto ylittää kaksi miljardia euroa. Ala työllistää tuhansia suomalaisia ja kehittää teknologiateollisuuden osaamista. Tuotannon kasvattaminen vaatii tiivistä yhteistyötä valtion, yritysten ja kansainvälisten kumppaneiden välillä. Tutkimuslaitokset ja korkeakoulut ovat osa puolustusteollisuuden ekosysteemiä ja kriittisen osaamisen kehittämistä.
Valtion rooli on keskeinen puolustusteollisuuden kehittämisessä. Puolustusministeriön ja Puolustusvoimien pitkäjänteiset hankinnat luovat teollisuudelle ennustettavuutta ja kannustavat investoimaan tuotantokapasiteettiin. Konkreettisena esimerkkinä toimii valtion hiljattainen päätös investoida ampumatarviketuotantoon.
Teknologialla tehokkuutta ja joustavuutta
Tuotannon nopea skaalaaminen vaatii kapasiteetti-investointien lisäksi tehokkuuden parantamista. Robotiikka ja automaatio lyhentävät tuotantoaikoja ja vapauttavat osaavaa työvoimaa muihin tehtäviin. Tiettyjen varaosien ja muovikomponenttien 3D-tulostus voi nopeuttaa elinkaaripalvelujen toimitusaikoja ja tehostaa varastonhallintaa.
Puolustusteollisuuden kannattaa kartoittaa yhteistyömahdollisuudet ja parhaat käytännöt muiden jo pitkälle automatisoitujen kilpailtujen valmistavan teollisuuden alojen yrityksiltä.
Kriisien varalle tarvitaan vahvempia toimitusketjuja ja kansainvälisiä kumppanuuksia
Toimitusketjujen monipuolistaminen on Suomelle välttämätöntä. Jos esimerkiksi Itämeren merikuljetukset vaarantuisivat kriisitilanteessa, Suomen on kyettävä hyödyntämään maa- ja lentokuljetuksia Länsi-Eurooppaan. NATO-yhteistyö mahdollistaa onneksi varaosien jakamisen liittolaisten kesken ja yhteisten varmuusvarastojen hyödyntämisen.
NATO-jäsenyys avaa suomalaisille yrityksille pääsyn laajempiin markkinoihin ja uusiin yhteistyöverkostoihin. Tämä tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia paitsi viennille, myös osaamisen kasvattamiselle. Joissain tapauksissa Suomi voisi neuvotella oikeudet valmistaa ulkomaista puolustusteknologiaa lisenssillä Suomessa. Tämä voi mahdollistaa esimerkiksi itsenäisen varaosatuotannon lisäten autonomiaa kriisitilanteissa.
Yhteistyö ratkaisee
Puolustusteollisuus tukee kansallista turvallisuutta ja vahvistaa taloutta. Suomi on korkean teknologia- ja insinööriosaamisen maa, mutta puolustusteollisuustuotannon kasvattaminen ei ole vain tekninen haaste. Sektorin vahvistaminen onnistuu vain, jos eri sidosryhmät toimivat määrätietoisesti yhdessä. Nyt on oikea hetki rakentaa pitkäjänteistä yhteistyötä yritysten, valtion, tutkimuslaitosten, koulutusorganisaatioiden ja rahoittajien kesken.
Kirjoittajasta
Sini Saalasti
Senior Advisor, Management Consulting
Olen teollisuuden asiantuntija, jolla on yli 10 vuoden kokemus alalta. Erityisosaamistani ovat johdon konsultointi, uusien liiketoimintamahdollisuuksien mallintaminen sekä go-to-market-strategiat. Vahva ymmärrykseni teollisuudesta ja liiketoimintaympäristön muutoksista mahdollistaa sen, että pystyn vastaamaan asiakkaidemme moninaisiin tarpeisiin. Kasvatamme yritysten liikevaihtoa yhdessä liiketoimintajohdon kanssa sekä strategisen suunnittelun että käytännön ...
