Suomessa eri viranomaiset ja organisaatiot keräävät runsaasti tietoa esimerkiksi sääilmiöistä, onnettomuuksista, infrastruktuurin häiriöistä ja luonnonvaroihin kohdistuvista vaikutuksista. Tietoa kerätään useisiin eri tarpeisiin, ja sen hyödyntämistä yhteisessä päätöksenteossa halutaan kehittää entistä yhtenäisemmäksi.
Sisäministeriö käynnisti CGI:n kanssa selvityshankkeen, jonka tavoitteena oli tunnistaa, miten katastrofiriskeihin liittyvää tietoa voitaisiin hallita nykyistä yhtenäisemmin sekä hyödyntää tehokkaammin kansallisessa päätöksenteossa ja kansainvälisessä raportoinnissa. Työ liittyi YK:n Sendai-viitekehykseen, joka ohjaa maita kehittämään katastrofiriskien vähentämistä, riskitiedon hyödyntämistä sekä katastrofien vaikutuksia kuvaavan tiedon seurantaa.
Hankkeessa keskityttiin erityisesti siihen, miten eri organisaatioiden tuottamaa tietoa voidaan yhdenmukaistaa, yhdistää ja hyödyntää nykyistä paremmin katastrofiriskien vähentämisessä, vaikutusten arvioinnissa sekä kansallisessa ja kansainvälisessä raportoinnissa.
”Tärkeintä oli herätä siihen, että tieto on tällä hetkellä hajallaan ja sitä kerätään eri tavoilla. Kun tietoa pystytään tuottamaan yhteismitallisesti ja hyödyntämään yhdessä, voidaan tunnistaa kehityssuuntia, arvioida vaikutuksia ja tehdä parempia ennakoivia päätöksiä”, sanoo sisäministeriön erityisasiantuntija Jari Honkanen.
Yhteismitallista tietoa päätöksenteon tueksi
Suomessa esimerkiksi pelastustoimi, maa- ja metsätalousviranomaiset sekä useat muut toimijat keräävät tietoa omista lähtökohdistaan. Osa tiedosta liittyy onnettomuuksiin, osa ilmaston vaikutuksiin, osa yhteiskunnan kriittisiin toimintoihin.
Haasteena on ollut tiedon sirpaleisuus: eri organisaatioiden tiedot eivät aina ole vertailukelpoisia tai helposti yhdistettävissä keskenään.
CGI:n toteuttamassa selvityksessä kartoitettiin, millaista tietoa eri toimijoilla on, miten sitä tällä hetkellä hallitaan ja miten tiedonkeruuta voitaisiin kehittää pitkäjänteisesti yhteiseen suuntaan.
”Kyse ei ollut yksittäisestä tietovarannosta tai pelkästään onnettomuustiedoista. Tarkastelimme laajemmin, miten eri toimijoiden data voisi muodostaa kokonaisuuden, jonka avulla voidaan tunnistaa syy-seuraussuhteita ja ennakoida tulevia kehityskulkuja”, kertoo Aki Pihlapuro CGI:n analytiikkatiimistä.
Verkostomainen yhteistyö vei kehitystä eteenpäin
Hankkeessa työskentelivät yhdessä ministeriöt, virastot, järjestöt sekä muut kansallisen Sendai-verkoston toimijat. Mukana oli yhteensä toistakymmentä organisaatiota, jotka tarkastelivat omia tietovarantojaan osana laajempaa kokonaisuutta.
Työpajojen ja selvitystyön aikana tunnistettiin useita tietolähteitä, joita voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää nykyistä laajemmin. Samalla keskusteltiin myös tietoturvasta, tietojen kriittisyydestä sekä siitä, miten tietoa voidaan jakaa turvallisesti.
Varautumisen ei tarvitse liittyä vain suuriin kansainvälisiin kriiseihin. Työpajoissa keskusteltiin esimerkiksi Pohjanmaan tulvista, joista kerättävä seurantadata on tärkeä osa huoltovarmuutta ja auttaa ennakoimaan sekä ehkäisemään vahinkoja tulevina vuosina.
Sisäministeriön ja CGI:n hankkeessa tarkasteltiin, miten eri viranomaisten ja organisaatioiden tuottamaa katastrofi- ja onnettomuustietoa voidaan hyödyntää nykyistä yhtenäisemmin ennakoivan päätöksenteon tukena.
Hankkeen suurin hyöty oli siinä, että eri toimijat saatiin saman pöydän ääreen pohtimaan tiedonhallintaa yhteisenä kokonaisuutena. CGI toi työhön asiantuntemusta ja auttoi jäsentämään laajaa kokonaisuutta tavalla, joka vei keskustelua konkreettisesti eteenpäin.
erityisasiantuntija, sisäministeriö
Teknologian mahdollisuudet tunnistettiin
Selvityksen aikana nousi esiin myös tekoälyn ja automaation rooli tiedonhallinnassa. Tavoitteena ei ole korvata asiantuntijoita, vaan helpottaa toistuvaa tiedon käsittelyä, tukea analysointia ja auttaa tunnistamaan ilmiöiden välisiä yhteyksiä.
Teknologian hyödyntäminen edellyttää kuitenkin yhteistä ymmärrystä siitä, mitä tietoa tarvitaan, miten sitä hallitaan ja millä tavoin sitä voidaan käyttää turvallisesti päätöksenteon tukena.
Osassa tiedonkeruuta automatisointi on mahdollista, mutta käytännössä tulevaisuuden toimintamallissa tullaan hyödyntämään sekä automaattista että asiantuntijatyöhön perustuvaa tiedontuotantoa.
CGI:n asiantuntijat tukivat hankkeessa erityisesti kokonaisuuden jäsentämistä, työpajatyöskentelyä ja tiedonhallinnan kehityssuuntien tunnistamista.
”Sendai-viitekehyksen tavoitteiden sovittaminen suomalaiseen toimintaympäristöön vaati eri toimijoiden näkökulmien yhteensovittamista ja yhteisen tiedonhallinnan kehittämistä. CGI:n roolina oli auttaa jäsentämään tätä kokonaisuutta yhdessä asiakkaan kanssa sekä tukea yhteistyötä eri organisaatioiden välillä”, sanoo CGI:n asiakkuusjohtaja Markus Miettula.
Sisäministeriöstä:
Sisäministeriön tavoitteena on, että Suomi on maailman turvallisin maa nyt ja tulevaisuudessa. Sisäministeriöllä on kolme ydintehtävää: valmistella poliisia, pelastustoimea, hätäkeskustoimintaa, rajavalvontaa, meripelastusta ja maahanmuuttoa koskevaa lainsäädäntöä, tulosohjata hallinnonalan virastoja ja laitoksia sekä käsitellä toimialaan liittyviä kansainvälisiä ja EU-asioita.
