Vantaan monikulttuurinen sydän sykkii varhaiskasvatuksessa, jossa eri taustat kohtaavat ja rikastavat arkea. Miten varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä kääntää monimuotoisuuden tuomat haasteet voimavaraksi?
Vantaa on Suomen nopeimmin kasvavia ja monikulttuurisimpia kaupunkeja. Molemmat piirteet tuovat johtamiseen omat haasteensa. Vantaalla varhaiskasvatuksen palvelut ovat onnistuneet vastaamaan sekä kaupungin kasvavaan väkilukuun ja lapsimäärään että monikulttuurisuuden tuomiin erityispiirteisiin.
Vantaa on paitsi rakentanut uusia päiväkoteja myös onnistunut kasvattamaan alle kouluikäisten lasten osallistumisastetta varhaiskasvatukseen. Tämä on erityisen tärkeää maahanmuuttajaperheiden kohdalla, joissa lapset viettävät pääsääntöisesti pidempiä aikoja kotihoidossa.
“Vantaan varhaiskasvatuksessa on yli 11 000 lasta, joista noin 40 prosenttia puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Suurimmat kieliryhmät ovat venäjä, viro, somali, arabia ja albania, mutta yhteensä eri kieliä on edustettuna yli 100. Noin 2 500 alan ammattilaista huolehtii lasten kehityksestä ja hyvinvoinnista”, kertoo varhaiskasvatuksen johtaja Mikko Mäkelä.
Kulttuurinen moninaisuus varhaiskasvatuksen voimavarana
Monikulttuurisuus on Vantaalla kieli-, kulttuuri- ja katsomustietoista toimintaa, jossa tuetaan jokaisen lapsen identiteetin kehittymistä ja kunnioitusta eri taustoja kohtaan. Tämä monimuotoisuus konkretisoituu esimerkiksi erilaisina tapoina ja juhlapäivinä. Perinteisen joulun ja pääsiäisen rinnalla osa varhaiskasvatuksen palveluita hyödyntävistä perheistä viettää esimerkiksi muslimien paastokauden päättävää Id al-fitr -juhlaa.
Vantaa on vastannut monikulttuurisen toimintaympäristön tarpeisiin palkkaamalla kuusi kieli- ja kulttuurikoordinaattoria, jotka konsultoivat ja ohjaavat henkilökuntaa kaksi- ja monikielisten lasten asioissa. Lisäksi kehittäjäopettaja ja -sosionomi edistävät perheyhteistyötä ja pedagogiikkaa. Perheitä neuvoo ja auttaa keskitetty palveluohjaus, joka huolehtii myös lasten sijoittamisesta päiväkoteihin.
“Vantaan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa suomea toisena kielenään puhuvia lapsia tuetaan vapaamuotoisella kielellistämisellä, eli esimerkiksi leikkejä ja päivittäistä tekemistä rikastetaan verbaalisesti. Jopa arkista joulupiparien leipomista voidaan hyödyntää nostamalla esiin siihen liittyviä sanoja ja termejä”, kertoo Mäkelä.
Vantaalla on käytössä myös ProKoulu- ja ProVaka-toimintamallit, jotka keskittyvät yhteisiin kasvatustavoitteisiin ja sosiaalisten taitojen opettamiseen positiivisen palautteen avulla. Mäkelän mukaan niistä on saatu hyviä kokemuksia.
Kohti inklusiivista ja digitaalista tulevaisuutta
Varhaiskasvatuksen rahoitukseen kohdistuu merkittäviä paineita monikulttuurisuudesta aiheutuvien lisäkustannusten vuoksi, joita nykyinen valtionosuusjärjestelmä ei riittävästi kompensoi. Tämä muodostaa yhdessä ammattitaitoisen henkilöstön puutteen kanssa vakavan kansallisen haasteen, sillä varhaiskasvatus on keskeisessä asemassa sosiaalisen eristäytymisen ehkäisemisessä ja yhteiskunnallisen integraation edistämisessä.
“Monikulttuuriset päiväkodit ja koulut luovat ainutlaatuisen oppimisympäristön, joka rikastuttaa lasten kehitystä ja vahvistaa yhteisöllisyyttä. Tämän potentiaalin hyödyntäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä varhaiskasvatuksen, perheiden ja muiden yhteisön toimijoiden välillä. Näiden teemojen tärkeydestä keskustelin hiljattain muun muassa Myyrmäen kirkkoherran ja imaamin kanssa”, Mäkelä kertoo.
Vantaalla yksi keino luovia erilaisten vaatimusten ja paineiden ristiaallokossa on erilaisten digitaalisten ratkaisujen ja palvelujen hyödyntäminen – niin palvelutuotannon ja toimialan johtamisessa kuin pedagogisessa arjessa. Esimerkiksi pedagogiikkaa tukevia ja lasten kielellistä kehitystä edistäviä oppimisalustat sekä digitaaliset laitteet ovat läsnä niin aikuisten kuin lasten arjessa.
“Henkilöstön digiosaaminen on nykypäivänä keskeistä. Ja toki samalla tietoturvaosaaminen, sillä varhaiskasvatuksessa käsitellään lasten salassa pidettäviä tietoja. Molempia osaamisia kehitetään jatkuvasti huolellisen arvioinnin pohjalta”, sanoo Mäkelä.
Yhteistyötä yli vuosikymmenten
Vantaan kaupunki ja CGI ovat tehneet yhteistyötä digitaalisesti tehokkaamman ja palvelevamman kaupungin kehittämisessä jo vuosikymmenten ajan.
”Alati monimuotoistuva väestö vaatimuksineen ja tarpeineen on tulevaisuutta kaikille Suomen kaupungeille. Tässä muutoksessa Vantaan panostaminen jatkuvaan kehitykseen ja asukkaiden hyvinvointiin on inspiroivaa ja hieno esimerkki kaikille”, kiittelee CGI:n kuntatoimialan palveluista Suomessa vastaava johtaja Mika Sairanen.
Tutustu CGI Vesa varhaiskasvatuksen toiminnanohjausratkaisuun
