Kestävä kehitys tarvitsee digitalisaatiota, ja Suomella olisi tässä paljonkin annettavaa muulle maailmalle, sanoo Sitran Mari Pantsar. Parannettavaa taas olisi yhteistyössä.
– Kestävyyskriisi on luonut maailman suurimman ja nopeimmin kasvavan markkinan. Meidän pitäisi ehdottomasti ottaa käyttöön erilaisia ratkaisuja, joilla on vientipotentiaalia. Ratkaisujen vieminen on parhaita tapoja, joilla suomalaiset yritykset voivat parantaa kilpailukykyään, sanoo johtaja Mari Pantsar Sitrasta.
Sitran avain Suomen parempaan tulevaisuuteen on kiertotaloudessa, ja tätä aluetta Pantsar talossa johtaa. Hänelle kiertotalous on toiminnan suunnittelemista alusta asti niin, että hukkaa syntyisi mahdollisimman vähän. Keskiössä ovat digitaaliset alustat, kuten liikkuminen palveluna tai käytettyjen tavaroiden verkkokauppa.
– Digitalisaatio on kiertotalouden onnistumisen edellytys. Tarvitsemme erilaisia alustoja, joilla jakaa tuotteita ja palveluja, ja niitä meidän Suomessa pitäisi lähteä entistä voimakkaammin luomaan.
Uutta ja vanhaa
Euroopan komissio on laskenut, että mantereen teollisuus pystyisi vuodessa saavuttamaan 600 miljardin euroa nettosäästöt, jos se käyttäisi enemmän kiertotalouden toimintamalleja.
Suomessa hallitus on sitoutunut kiertotalouteen ja isot yritykset, kaupungit ja merkittävä osa yliopistoista on menossa samaan suuntaan. Pantsar uskoo Suomen nousevan kiertotalouden eturintamaan mikäli kansalaisetkin saadaan mukaan.
– Suomen vahvuuksiin kuuluu jonkinlainen nuukuus. Muutama kymmenen vuotta sitten esimerkiksi maataloudessa hyödynnettiin kaikki. Kiertotalous ei ole vain uutta, vaan täytyy soveltaa myös vanhoja käytäntöjä uudelleen.
Vaikka Suomi on vertailuissa maailman kärkeä esimerkiksi koulutuksen, innovaatioiden sekä hyvinvoinnin ja rehellisyyden suhteen, Pantsarin mielestä meiltä puuttuu yhteinen visio.
– Juurettomuus ja populismi tuntuvat lisääntyneen viime vuosina, mutta hyvällä yhteistyöllä meillä on kaikki edellytykset olla ihan huippumaa. Nyt tarvitaan konkreettisia kokeiluja, joista saadut opit laajennetaan koko Suomeen.
Pantsar uskoo nuoriin. Sitra tekee yhteistyötä kaikkien kouluasteiden kanssa. Vuoden sisällä 60 000 koululaisen on tarkoitus käydä läpi kiertotalousopetus.
– Tarvitsemme uudenlaisia osaajia tulevaisuudessa. Nuoret ovat ennakkoluulottomia ja kun heidät saa innostumaan, ideat leviävät heidän keskuudessaan nopeasti. He ymmärtävät kiertotalouden, maapallon kantokyvyn rajat ja tarpeen ilmastonmuutoksen torjuntaan.
Muutama kymmenen vuotta sitten esimerkiksi maataloudessa hyödynnettiin kaikki.
Sekä että, ei joko tai
Sitra kerää sadan kiinnostavimman kiertotalouden bisnesmallin listaa, jonka tarkoitus on antaa innoitusta ja ideoita uusille suomalaisyrityksille. Yksi Pantsarin listasuosikeista on kajaanilainen Valtavalo, joka vei led-lamppujensa valmistuksen Kiinaan, mutta totesi robotisaation myötä, että koko tuotanto voidaankin palauttaa Suomeen. Yhtiö haluaa panostaa laatuun ja pitkäikäiseen tuotteeseen.
Siirtymävaiheissa on aina eturistiriitoja, ja tähän on toisinaan törmätty Sitrassakin. Pantsar kehottaa vastustamisen sijaan mukautumaan muutokseen.
– Kannattaa miettiä, miten siitä saisi mahdollisimman paljon irti. Tämä ei ole joko tai -asia, vaan sekä että -asia. Hallinnot vaihtuvat ja poliittisia päätöksiä tulee ja menee, mutta yritykset alkavat lopulta tuottaa sitä, mitä kuluttajat haluavat.
Ratkaisevat vuodet ovat käsillä
Suomalaisen cleantechin tulevaisuus riippuu Pantsarin mielestä lainsäädännöstä ja kunnianhimoisesta kotimarkkinasta, jotka pakottavat yritykset keksimään toinen toistaan parempia ja puhtaampia teknologioita.
– Tiukka lainsäädäntö luo mahdollisuuksia. Esimerkiksi Neste on sanonut, että sen ansiosta heillä lähdettiin voimallisemmin kehittämään tätä teknologiaa – ja nyt se on maailman suurin biopolttoainetuottaja.
Tärkeintä on, että kansalaiset ja ennen kaikkea päättäjät ymmärtävät kiireen.
– Ratkaisevat vuodet ovat käsillä. Nyt ilmasto on lämmennyt yhden asteen eikä tarvitse kuin katsoa viime kuukausien hurrikaaneja ymmärtääkseen, miten kriittinen muutos kahden asteen ilmaston lämpeneminen on. Tätä menoa maapallon hiilibudjetti on ylitetty 12–14 vuodessa.
Minkälaisen Suomen Pantsar haluaisi nähdä maan 125-vuotispäivänä?
– Edelläkävijämaan, joka voi ylpeänä kertoa tehneensä oman osansa kestävyyskriisin ratkaisemiseksi. Ja nykyistä yhteisöllisemmän Suomen. Asiat kehittyvät nopeasti, ja täytyy pitää huoli, että kaikki ihmiset pysyvät mukana. Käsillä olevista valtavista muutoksista pitäisi kertoa asiallisesti, ei kauhukuvia maalailemalla mutta ei myöskään uskottelemalla että entiseen malliin voidaan porskuttaa maailman tappiin. Eihän se niin ole.
Teksti Antti Kirves, kuva Jari Härkönen
