Kuuntele podcastjakso
Sitä mukaa kun tekoälysovellusten käyttö yrityksissä ja päätöksenteon tukena lisääntyy, sitä suuremmaksi nousee kysymys yhdenvertaisuudesta. CGI:n ja Tivin yhteisen Älykästä tekoa -podcastin yhdeksäs jakso uskaltautuu keskeneräisten kysymyksien äärelle. Tämä podcastjakso on toteutettu yhteistyössä Helsinki Priden kanssa.
Moni lienee kuullut tarinan siitä, kun nettijätti Amazon testaili kymmenkunta vuotta sitten tekoälyn tehoa työhakemusten seulonnassa.
Algoritmia oli koulutettu Amazonin sisäisellä aineistolla, ja varsin pian huomattiin ongelma. Tekoäly nosti hakemusten joukosta esiin hakijoita, jotka olivat yliedustettuna Amazonin työntekijäryhmissä muutenkin. Eli sen sijaan, että henkilökohtaisista mieltymyksistä ja tunteista vapaa algoritmi olisi laajentanut hakuprosessin monimuotoisuutta, se kavensi sitä.
Tällä hetkellä sama ilmiö tunnistetaan maailmanlaajuisesti, kun tekoälysovellukset vyöryvät yrityksiin ja osaksi yhteiskuntaa. Koska tekoälyn koulutukseen käytettävä kuva- ja tekstiaineisto on vinoutunutta, niin ovat myös tekoälyn tuottamat sisällöt. Siksi ei ole samantekevää, millaisella materiaalilla tekoälyä koulutetaan.
”Tekoälyn koulutukseen käytettävä kuva- ja tekstiaineisto on vinoutunutta, joten niin ovat myös tekoälyn tuottamat sisällöt.”
Tiedostaminen on ensimmäinen askel oikeaan suuntaan
Syrjintä on suomalaisessa työelämässä todella yleistä, ja sitä kohdistuu eri väestöryhmiin eri perusteilla. Asenteiden lisäksi syrjintää voi ilmetä tahattomissa tai tiedostamattomissa rakenteissa, joilla tavalla tai toisella suljetaan ihmisiä ulos.
”On erittäin tärkeää, että tästä asiasta puhutaan ja se tiedostetaan työpaikoilla. Yhdenvertaisuutta on edistettävä työpaikoilla aktiivisesti ja sillä ajatuksella, ettei prosessi ole koskaan valmis”, sanoo erityisasiantuntija ja yksikönpäällikkö Tiina Valonen Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimistosta.
Valonen sekä CGI:n liiketoimintakonsultti ja sateenkaariyhteisön aktiivijäsen Taika Tamminen vierailivat toukokuussa Älykästä tekoa -podcastin yhdenvertaisuusjaksossa, jossa juontaja Lotta Backlundin johdolla pohdittiin, millaisia uhkia ja mahdollisuuksia tekoäly tuo mukanaan yhdenvertaisuuden näkökulmasta.
CGI:n Taika Tamminen muistuttaa, että olisi suotavaa päästä sellaiseen tilanteeseen, jossa kaikki ihmiset ja ihmisryhmät voisivat tuntea olonsa turvalliseksi töissä ja itsensä halutuksi työntekijäksi.
”Sen eteen on tehtävä työtä. On taklattava yksi asia kerrallaan, jotta jokainen työpaikka olisi lähempänä sellaista, jossa kenelläkään ei ole epämiellyttävää tehdä töitä”, hän sanoo.
Tiina Valosen mukaan yksi konkreettinen keino on asian pitäminen esillä yrityksissä.
”Ne työpaikat, joissa yhdenvertaisuudesta puhutaan ja siitä kannustetaan puhumaan, joissa käytännöt ovat läpinäkyviä ja työntekijöitä osallistetaan – tämä kaikki viestii, että asiaan satsataan ja siinä halutaan kehittyä”, Valonen kertoo.
”Mutta asia ei saa jäädä vain sanahelinäksi. Ihmiset on velvoitettava myös toimimaan”, Tamminen muistuttaa.
Tiedätkö miten lainsäädäntö velvoittaa yrityksiä?
Valonen kertoo podcastissa, että hän törmää työssään jatkuvasti siihen faktaan, että ihmisillä ylipäänsä on valtava ymmärryksen puute siinä, mitä yhdenvertaisuudella tarkoitetaan ja mitä lainsäädäntö Suomessa velvoittaa. Aihe nousee entistäkin suurempaan rooliin, kun yrityksissä ja organisaatioissa pohditaan tekoälyn hyödyntämistä esimerkiksi päätöksenteossa, rekrytoinnissa tai työskentelyn optimoinnissa.
”Kannustan kaikkia teitä, ketkä asiaan voivat vaikuttaa, miettimään, että tiedätkö itse, tietävätkö kollegat tai tietääkö tekoälysovellustoimittajanne, mitä yhdenvertaisuus tarkoittaa ja mitä Suomen lainsäädäntö siitä velvoittaa? Se on ainoa keino ehkäistä syrjinnän riskejä ja edistää yhdenvertaisuutta tekoälyn kanssa”, Valonen huomauttaa.
Tekoäly tuo myös uusia mahdollisuuksia
Asiantuntijat näkevät tekoälyn tuovan yhdenvertaisuuden ympärille myös uusia mahdollisuuksia.
”Tekoälyn avulla voidaan korjata ja parantaa esimerkiksi erilaisten ohjeistusten ja käytäntöjen saavutettavuutta ja esteettömyyttä. Kun tekoälylle syötetään riittävästi tietoa esimerkiksi yritysten prosesseista, se voi luoda saavutettavuuden huomioivia ohjeistuksia lennosta”, Tamminen antaa esimerkin.
”Työnantajilla on Suomessa velvoite edistää yhdenvertaisuutta ja tehdä siihen liittyvää arviointia ja suunnitelmia. Tässä voisi olla sellainen positiivisen tekoälysovelluksen paikka, että miten tekoälyllä voidaan parantaa yhdenvertaisuuden suunnittelua”, Valonen vinkkaa.
Miten työpaikoilla voitaisiin konkreettisesti hyödyntää tekoälyä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistämiseksi? Millaisia vaaranpaikkoja asiantuntijat näkevät rekrytoinnin ympärillä? Kuuntele koko ajatuksia herättävä jakso Spotifyssa tai yleisimmillä podcast-alustoilla!
