Tekoäly muuttaa perusteellisesti kuntien toimintaa

Tekoäly muuttaa perusteellisesti tapaa, jolla kunnissa tehdään työtä, tuotetaan palveluja ja hyödynnetään tietoa. Tähän asti tietojärjestelmät ovat olleet ihmisten työvälineitä, jotka tallentavat tietoa, ohjaavat työvaiheita ja auttavat monenlaisten asioiden käsittelyssä. Ihmisen tehtäväksi on jäänyt käyttää järjestelmiä ja huolehtia siitä, että asiat tulevat hoidettua.

Tekoälyagentit muuttavat tätä asetelmaa. Ne eivät pelkästään vastaa kysymyksiin tai tuota tekstiä ja kuvia, vaan voivat hoitaa kokonaisia työtehtäviä. Samalla myös ihmisen rooli muuttuu. Agentti voi parhaimmillaan hoitaa suuren osan aikaa vievistä työvaiheista, kuten tietojen hakemisesta, etenemisvaihtoehtojen selvittelystä, päätösten valmistelusta ja sovittujen rutiinitehtävien suorittamisesta. Ihminen määrittää agentin tavoitteet ja toimintavaltuudet sekä valvoo suoritusta.

Mitä tämä tarkoittaa käytännössä kunnille?

Ajatellaan esimerkiksi kunnan rakennusten kunnossapitoa. Kiinteistöjen kuntoa, energiankulutusta, huoltohistoriaa ja kustannuksia seurataan tyypillisesti useissa eri järjestelmissä. Tietojen yhdistäminen, ongelmien tunnistaminen ja korjaustoimenpiteiden suunnittelu vaativat paljon asiantuntijatyötä.

Tulevaisuudessa tekoälyagentti voi seurata näitä tietoja jatkuvasti, tunnistaa alkavia ongelmia, arvioida niiden vaikutuksia ja ehdottaa tarvittavia toimenpiteitä. Se voi myös käynnistää huoltotilauksia ja seurata niiden toteutumista.

Samaa ajattelua voidaan soveltaa moniin kunnan tehtäviin.

• Taloushallinnossa tekoäly voi seurata menojen kehitystä, tunnistaa poikkeamia ja selvittää niiden syitä jo ennen kuin ongelmat näkyvät talousraporteissa.
• Lupa- ja hakemusasioissa tekoäly voi koota tarvittavat tiedot, tarkistaa hakemusten tiedot ja viestiä asiakkaan kanssa, jolloin asiantuntijat voivat keskittyä enemmän harkintaa vaativiin kysymyksiin.
• Palveluohjauksessa tekoäly voi auttaa kuntalaista löytämään tarvitsemansa palvelut keskitetysti sen sijaan, että kuntalainen joutuisi itse etsimään oikeat palvelut tai kunnan pitäisi rakentaa raskas palveluohjausjärjestelmä.

Kyse ei ole vain yksittäisten tehtävien nopeuttamisesta ja automatisoinnista, vaan toiminnan kokonaisvaltaisesta uudistamisesta. Kun rutiininomaiset työvaiheet yhdistyvät suoraviivaisiksi, järjestelmärajat ylittäviksi tehtäväkokonaisuuksiksi, kunta voi tarjota asiakkailleen ja asukkailleen sujuvampia palveluita asiantuntijoiden keskittyessä vaativampaa päättelyä edellyttäviin tehtäviin.

Haluatko kuulla lisää? Tervetuloa Tekoäly kuntien arjessa -webinaariimme: 10.11.2026 klo 9.00 T 
Lue lisää ja ilmoittaudu

Työnteon uusjako muuttaa kunnan toimintatapoja ja rakenteita

Kunnat ovat vuosikymmenten aikana rakentaneet toimintaansa erilaisten tietojärjestelmien ympärille. Ongelmana toiminnan näkökulmasta on, että prosessit harvoin noudattavat järjestelmien välisiä rajoja. Asioiden hoitaminen alusta loppuun edellyttää tyypillisesti useiden järjestelmien käyttöä ja tietoja joudutaan siirtämään järjestelmästä toiseen joko manuaalisesti tai erikseen rakennettujen liittymien avulla. Tiedon siiloutuminen puolestaan vaikeuttaa kokonaisuuksien hahmottamista ja ajantasaisen tilannekuvan muodostamista. Tämä lisää työn määrää, tekee toiminnasta monimutkaista ja vaikeuttaa palvelujen kehittämistä.

Kun kunta esimerkiksi toteuttaa koulurakennuksen peruskorjauksen, hankkeen suunnittelu, hankinnat, sopimukset, talouden seuranta ja kiinteistötietojen ylläpito tapahtuvat eri järjestelmissä. Kokonaiskuvan muodostaminen hankkeen etenemisestä, kustannuksista ja mahdollisista ongelmista edellyttää eri lähteistä saatavien tietojen yhdistämistä ja tulkintaa, mikä jää pitkälti ihmisten tehtäväksi.

Tulevaisuudessa lähtökohta voi olla aivan toinen.

Eri järjestelmissä olevat tiedot voidaan yhdistää niin, että ne muodostavat yhtenäisen kuvauksen kunnan toiminnasta ja sen taustalla olevista rakenteista. Olennaista on, ettei tietojen tarvitse sijaita samassa paikassa, kunhan niitä voidaan hyödyntää yhdessä ja niiden merkitys ja yhteydet ymmärretään samalla tavalla.

Tämä ei tarkoita pelkästään parempaa tiedon saatavuutta tai raportointia. Yhteisen tietopohjan varaan voidaan rakentaa myös palvelujen ja työprosessien ohjaus. Tällöin voidaan määritellä, miten asiat hoidetaan alusta loppuun, mitä työvaiheita tarvitaan ja mitkä niistä voidaan antaa tekoälyagenttien tehtäväksi. Agentit voivat käyttää eri järjestelmien tietoja, suorittaa niille määriteltyjä tehtäviä ja huolehtia asioiden etenemisestä ilman, että ihmisen tarvitsee jatkuvasti siirtyä järjestelmästä toiseen.

Keskeinen muutos on, että kunnan toimintaa voidaan jatkossa kehittää joustavammin, kun työprosessien ohjaus ja tiedon hyödyntäminen eivät ole sidottuja yksittäisen järjestelmän rajoihin. Nykyiset järjestelmät säilyvät edelleen toiminnan ytimessä tarjoamalla laadukasta tapahtumatiedon prosessointia. Niiden päälle rakentuva älykäs ohjauskerros mahdollistaa uudet palvelut ja tehokkaat työnkulut yhdistelemällä ydinjärjestelmien toiminnallisuuksia. Tämä avaa järjestelmätoimittajille uusia mahdollisuuksia tuoda omaa ydinosaamistaan laajemmin osaksi kunnan kokonaisprosessia ja luoda uutta arvoa datan ja tekoälyn avulla.

Suurimmat hyödyt eivät synny nykyisen työn automatisoinnista

Kuntien kannalta merkittävin mahdollisuus ei ole se, että tekoäly tekee nykyiset tehtävät hieman nopeammin. Suurimmat vaikutukset syntyvät siitä, että toiminta ja palvelut voidaan järjestää kokonaan uudella tavalla.

Kun työprosessit eivät enää ole sidottuja yksittäisiin järjestelmiin, voidaan vähentää päällekkäistä työtä, parantaa palveluja ja kohdentaa henkilöstön aikaa tehtäviin, joissa tarvitaan ihmisen osaamista ja harkintaa. Samalla kunta voi vastata kasvaviin palvelutarpeisiin ilman, että henkilöstön tai tietojärjestelmien määrää täytyy kasvattaa samassa suhteessa.

On kuitenkin tärkeää ymmärtää, ettei kaikkea voida eikä pidä automatisoida, eikä tekoäly ole aina paras ratkaisu automaatioon. Monet tehtävät voidaan hoitaa yksinkertaisemmin ja luotettavammin perinteisin menetelmin. Julkisessa hallinnossa on lisäksi varmistettava henkilötietojen asianmukainen käsittely, tekoälyn käytön turvallisuus ja luotettavuus sekä päätöksenteon läpinäkyvyys ja asianmukaiset valvontakäytännöt. Tekoälyagenttien käyttöä on siksi arvioitava aina tehtävän luonteen ja vaatimusten perusteella.

Miksi tämä on niin iso muutos?

Vaikka kehitys on vielä alkuvaiheessa eikä kaikkia mahdollisuuksia edes vielä ymmärretä, suunta on selvä. Tekoälyagentit muuttavat teknologian roolia ihmisen työvälineestä yhä enemmän itsenäiseksi työn suorittajaksi. Samalla eri järjestelmien tietoja yhdistävä yhteinen tietopohja mahdollistaa työprosessien ohjauksen erottamisen nykyisistä tietojärjestelmistä.

Näiden kahden muutoksen yhdistelmä avaa kunnille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia.

Nykyisin kunnan toimintaa joudutaan sovittamaan tietojärjestelmien mahdollisuuksiin ja rajoituksiin. Tulevaisuudessa kunta voi kehittää palvelujaan ja uudistaa työprosessejaan ilman, että jokainen muutos edellyttää nykyisten järjestelmien laajaa uudistamista. Samalla tekoäly mahdollistaa sellaisten tehtäväkokonaisuuksien automatisoinnin, joita on aiemmin ollut vaikea tai kallis toteuttaa perinteisillä menetelmillä.

Kyse ei ole vain teknologisesta kehityksestä, vaan siitä, että kunta kykenee tehostamaan toimintaansa ja tuottamaan parempaa palvelua yhdistelemällä aikaisempaa suoraviivaisemmin olemassa olevien järjestelmien vahvuuksia uusiin toimintatapoihin.