Miten suomalaisorganisaatiot oikeasti käyttävät dataa?

Katsaus raportoinnin nykytilaan sekä näkemyksiä tulevaisuudesta

Syksyllä 2025 selvitimme vastausta yksinkertaiseen, mutta paljastavaan kysymykseen: luottavatko organisaatiot oikeasti omaan dataansa? Vastaus ei ollut yksiselitteinen.

Useissa asiakasorganisaatioissamme toteutettu raportoinnin loppukäyttäjätutkimus paljasti ristiriidan, joka toistui toimialasta toiseen: dataan perustuva päätöksenteko nähdään kriittisenä, jopa liiketoiminnan ytimenä, mutta samaan aikaan datan laatuun, ymmärrettävyyteen ja käytettävyyteen ei täysin luoteta. Kyse ei ole pienestä kuilusta, vaan perustavanlaatuisesta jännitteestä, joka määrittää monen organisaation arkea.

Ilman dataa ei voi johtaa, mutta voiko dataan luottaa?

Dataohjautuva päätöksenteko ei ole enää vaihtoehto, vaan oletusarvo. Organisaatiot odottavat raportoinnilta kykyä tukea päätöksiä, ennakoida tulevaa ja mahdollistaa tiedon jakaminen laajasti. Raportointi ei siis enää ole pelkkä operatiivinen tukitoiminto, vaan keskeinen osa johtamisen infrastruktuuria. Samaan aikaan pinnan alla kytee epävarmuus.

Tutkimuksen ehkä pysäyttävin havainto liittyy luottamukseen. Datan laatu koetaan monin paikoin heikoksi, ja tämä heijastuu suoraan siihen, miten raportointia käytetään: data ei aina päivity ajallaan, laskentakaavojen logiikka jää epäselväksi ja lähdejärjestelmien laatu vaihtelee.

Tutkimuksen ehkä pysäyttävin havainto liittyy luottamukseen.

 Taulukko: Kuinka tärkeänä pidät seuraavia raportoinnin osa-alueita?

“Tarkistan raportin itse, varmuuden vuoksi”

Monessa organisaatiossa raportti ei ole lopullinen totuus, vaan lähtökohta, joka täytyy vielä varmistaa. Luvut tarkistetaan varmuuden vuoksi ennen kuin päätöksiä tehdään. Luottamus ei synny visuaalisista dashboardeista, vaan läpinäkyvyydestä. Käyttäjien on ymmärrettävä, mistä data tulee, miten se päivittyy ja millä logiikalla tunnusluvut muodostuvat. Ilman tätä raportointi jää helposti arvailun tasolle. 

Luottamus ei synny visuaalisista dashboardeista, vaan läpinäkyvyydestä.

“Missä raportti on – ja mikä versio?”

Toinen yllättävän konkreettinen kipupiste on löydettävyys ja hallinta. Käyttäjät eivät aina tiedä, mitä raportteja organisaatiossa on olemassa tai mikä versio niistä on ajantasainen. Tieto kyllä on olemassa, mutta se ei ole helposti saavutettavissa. Tämä hidastaa työtä, lisää virheiden riskiä ja heikentää raportoinnin vaikuttavuutta.

Ratkaisuksi ei kaivata lisää raportteja, vaan parempaa rakennetta. Selkeät raportti- ja datakatalogit, joissa kuvataan raporttien tarkoitus, omistajuus ja datalähteet, nähdään keskeisenä kehityssuuntana. Samalla korostuu yhtenäisen käyttöliittymän merkitys: kun kokonaisuus on hallittu, myös käyttö muuttuu sujuvammaksi.

Ratkaisuksi ei kaivata lisää raportteja, vaan parempaa rakennetta.

Teknologia ei yksin ratkaise ongelmaa, koska yhtä keskeisiä tekijöitä ovat osaaminen ja vastuunjako. Tutkimus osoittaa, että monessa organisaatiossa käyttäjät kaipaavat enemmän tukea ja koulutusta. Erityisesti roolipohjaiselle oppimiselle on tarvetta, sillä loppukäyttäjien ja kehittäjien tarpeet eroavat toisistaan merkittävästi. Samalla nousee esiin kysymys hallintamalleista: kuka omistaa datan, kuka vastaa raportoinnista ja miten käyttöoikeudet määritellään?

Taulukko: Kuinka tyytyväinen olet raportoinnin tasoon organisaatiossasi?

Tekoäly kiinnostaa, realismi jarruttaa

Kun katse siirtyy tulevaisuuteen, odotukset kasvavat entisestään. Organisaatiot eivät enää tyydy siihen, että raportointi kertoo mitä on tapahtunut. Yhä useammin halutaan ymmärtää, mitä tulee tapahtumaan seuraavaksi ja mitä pitäisi tehdä nyt. Tämä siirtää painopistettä kohti ennustavaa, diagnostista ja ohjailevaa analytiikkaa. Raportointi on muuttumassa välineeksi, joka ei vain kuvaa todellisuutta, vaan auttaa muokkaamaan sitä.

Organisaatiot eivät enää tyydy siihen, että raportointi kertoo mitä on tapahtunut.

Tekoäly nähdään tässä kehityksessä keskeisenä mahdollistajana, mutta sen käyttöönotto ei ole suoraviivaista. Vaikka kiinnostus on suurta, monet organisaatiot etenevät varovaisesti. Esteet ovat tuttuja: datan laatu ei ole riittävällä tasolla, tietosuojaan liittyy epävarmuuksia, integraatiot eivät ole kunnossa ja osaamista puuttuu. Lisäksi monelta puuttuu selkeä strategia tekoälyn hyödyntämiseen.

Tällä hetkellä tekoäly näkyy arjessa vielä rajatusti, esimerkiksi koodin, mittareiden tai tekstien tuottamisessa. Tulevaisuuden visio on kuitenkin huomattavasti kunnianhimoisempi. Tekoälyn odotetaan toimivan analytiikan kumppanina, joka mahdollistaa luonnollisella kielellä tapahtuvan vuorovaikutuksen, tunnistaa trendejä automaattisesti ja auttaa mallintamaan erilaisia skenaarioita päätöksenteon tueksi.

Neljä askelta kohti toimivaa raportointia

Tutkimuksen perusteella yksi viesti nousee ylitse muiden: onnistunut raportointi ei synny yksittäisistä työkaluista, vaan kokonaisuudesta. Kun datan laatu on kunnossa, dokumentaatio on systemaattista, osaaminen on riittävää ja vastuut ovat selkeitä, raportointi alkaa oikeasti palvella liiketoimintaa.

Organisaatiot, jotka onnistuvat, tekevät nämä neljä asiaa oikein: 

1. Panostavat datan laatuun ja läpinäkyvyyteen
2. Rakentavat systemaattisen dokumentaation ja katalogit
3. Kehittävät osaamista ja selkeyttävät vastuut
4. Ottavat analytiikan ja tekoälyn käyttöön hallitusti

Organisaatiot, jotka ratkaisevat datan luotettavuuden ja käytettävyyden haasteet, eivät ainoastaan tue päätöksentekoa, vaan alkavat ohjata sitä. Tässä murroksessa raportointi ei enää seuraa liiketoimintaa perässä. Se näyttää suunnan.

Autamme hyödyntämään dataa tehokkaasti ja optimoimaan raportointiratkaisut

Meiltä löytyy vahvaa osaamista ja monipuolista palvelutarjontaa kaikista suurista BI-työkaluista. Tutustu esimerkkeihin palveluistamme raportoinnin kehittämiseen ja käytön tehostamiseen: 

Raporttien kehittäminen ja saavutettavuus

Toteutamme käytettäviä, visuaalisia ja olennaista tietoa tarjoavia raportteja erilaisille käyttäjäryhmille. 

Koulutuspalvelut

Autamme varmistamaan, että pääkäyttäjät, kehittäjät ja loppukäyttäjät osaavat hyödyntää BI-työkalun mahdollisuuksia tehokkaasti. 

Ylläpito, käyttäjätuki ja monitorointi

Tarjoamme kattavaa ylläpito- ja tukipalvelua, jonka avulla voidaan varmistaa BI-ratkaisun saatavuus ja suorituskyky. 

Hallintamallin kehittäminen

Vaatimustenmukaisten ja hallittavuutta parantavien prosessien sekä vastuiden määrittely BI-ratkaisusta saatavan kokonaishyödyn maksimoimiseksi. 

BI-migraatiopalvelut

Siirtymät vanhentuneista BI-työkaluista esimerkiksi Power BI -alustalle ja uusimpien ominaisuuksien käyttöönotot.  

Loppukäyttäjäkyselyt

Palautteen kerääminen ja analysointi kehitys- ja koulutustarpeiden tunnistamiseksi. 

Oletko valmis dataohjautuvuuteen?

Ota yhteyttä oheisella lomakkeella, niin kerromme, miten CGI:n kokenut dataosaajien tiimi voi auttaa sinua muuntamaan datasi liiketoiminnan kehittämisen keskeiseksi tekijäksi.