Helsingin kaupungin Kokeilukiihdyttämö edistää digitaalisten ja tekoälyä hyödyntävien ratkaisujen ketterää kokeilua palveluiden kehittämiseksi. CGI on mukana projekteissa, joissa tekoälyä testataan muun muassa kirjastopalveluiden henkilöstöresurssien ennakoinnissa sekä infrarakentamisen tiedonhallinnan tehostamisessa.
Kokeilukiihdyttämö on Helsingin kaupungin työntekijöille tarkoitettu tukipalvelu, jossa viedään erityisesti uusia digitalisaatiota hyödyntäviä ideoita ketterään kokeiluun. Kiihdyttämö auttaa kokeilujen suunnittelussa, hankinnassa ja toteuttamisessa. Tavoitteena on oppia kokeilujen kautta – kehittää kaupungin palveluita ja toimintaa entistä paremmiksi ja asiakaslähtöisemmiksi.
CGI on mukana useissa kokeiluissa, joissa tutkitaan, miten tekoälyä voidaan hyödyntää käytännönläheisesti eri toimialoilla – aina henkilöstösuunnittelusta infrarakentamiseen.
Kokeilut osoittavat, että tekoäly auttaa julkisia organisaatioita kohti tiedolla johdettua toimintaa ja vapauttaa resursseja inhimilliseen työhön tehostamalla datan hyödyntämistä ja prosesseja.
Pilotti on tarjonnut merkittäviä oppeja GPT-pohjaisen tekoälyn systemaattisessa hyödyntämisessä. Huolellisesti suunniteltu tehtävänanto, kattava dokumentointi, aiempien tulosten järjestelmällinen hyödyntäminen sekä numero- ja tekstimuotoisen datan tulkinnan laadunvarmistus ovat vahvistaneet tekoälyyn perustuvan skenaariomallinnuksen luotettavuutta.
Helsingin kaupunginkirjaston kehittämispäällikkö
Tekoälyn hyödyntäminen resurssien allokoinnissa
Kaupunginkirjaston henkilöstöresursseja halutaan uudistaa vastaamaan paremmin muuttuvaa toimintaympäristöä ja palvelutarpeita. Päätöksenteon tueksi kaivataan uusia työkaluja, joilla henkilöstöresurssien ennakointia ja kohdentamista voidaan tehdä aiempaa tarkemmin.
Kokeilun tavoitteena on kehittää tekoälyavusteinen ratkaisu, joka tukee henkilöstön kohdentamista ja ennakoinnin kehittämistä ottamalla huomioon eri toimipisteiden erityispiirteet sekä alueelliset väestö- ja palvelumuutokset. Samalla vahvistetaan henkilöstön osaamista tekoälyratkaisujen hyödyntämisessä osana nykyistä skenaariotyöskentelyä.
Kokeilussa rakennetaan tekoälymalli, joka hyödyntää monipuolisia tietolähteitä – kuten väestöennusteita ja asiakasmääriä – ja tuottaa niiden pohjalta skenaarioita tulevista henkilöstötarpeista. Työkalua testataan yhdessä kirjastopalvelualueen esihenkilöiden kanssa, ja saadun palautteen perusteella ratkaisua jatkokehitetään.
"Pilotti on tarjonnut merkittäviä oppeja GPT-pohjaisen tekoälyn systemaattisessa hyödyntämisessä. Huolellisesti suunniteltu tehtävänanto, kattava dokumentointi, aiempien tulosten järjestelmällinen hyödyntäminen sekä numero- ja tekstimuotoisen datan tulkinnan laadunvarmistus ovat vahvistaneet tekoälyyn perustuvan skenaariomallinnuksen luotettavuutta. Samalla pilotin osallistujien tekoälyosaaminen ja ymmärrys sen toimintaperiaatteista ovat kehittyneet huomattavasti. Pilotin aikana julkaistu ChatGPT:n viides versio mahdollisti merkittävän harppauksen eteenpäin – ilman sitä hankkeen tavoitteisiin ei olisi päästy suunnitellusti." korostaa Helsingin kaupunginkirjaston kehittämispäällikkö Matti Sarmela.
Tekoäly parantaa infrarakentamisen tiedonhallintaa
Myös infrarakentamisen puolella tekoäly tuo merkittäviä hyötyjä. Tällä hetkellä hankkeisiin liittyvä tieto–ohjeet, vaatimukset ja dokumentaatio ovat usein hajallaan eri järjestelmissä, mikä vaikeuttaa tiedonhallintaa ja lisää virheiden riskiä.
Kokeilun tavoitteena on kehittää tekoälyavusteinen ratkaisu, joka tukee hankkeiden tiedon- ja projektinhallintaa. Työkalu auttaa työntekijöitä eri vaiheissa, kuten valmistelussa, muutosten hallinnassa ja rakennusvaiheen päätöksenteossa. Lisäksi parempi tiedonhallinta voi nopeuttaa takuuaikana esille tulevien kysymysten ratkaisua.
Kehitettävä tekoälytyökalu etsii dokumenteista ajantasaiset hanketiedot huomioiden määritellyt reunaehdot. Kokeilussa määritellään keskeiset tietolähteet ja tunnistetaan tilanteet, joissa tekoälystä on eniten hyötyä. Asiantuntijoiden käyttökokemuksia kerätään ja hyödynnetään jatkokehityksessä.
Tekoälyn avulla voidaan tunnistaa urakkadokumentaation epäselvät ja tulkinnanvaraiset ilmaukset jo varhaisessa vaiheessa, mikä mahdollistaa niiden korjaamisen ajoissa, tukien urakan tehokkaampaa läpivientiä ja voi vähentää yllättävin kuluihin liittyviä epäselvyyksiä.
”Kokeilussa hyödynnetään oikeita kaupungin infrahankkeita, jotka ovat eri rakentamisen vaiheessa. Hankkeita löytyy valmistelussa olevia, käynnissä olevia ja valmistuneita hankkeita. Oikeille hankkeille pystytään tunnistamaan juuri ne vaiheet ja hyödyt missä kohdin tekoälystä saadaan paras tulos irti. Kokeilussa myös löydetään kehitettäviä kohteita eri dokumenteista ja toimintatavoissa kaupungilla. Samalla huomataan, mihin tekoälyä ei kannata tai voi käyttää.” selventää Helsingin kaupungin projektipäällikkö Ilkka Julkunen.
Molemmat kokeilut osoittavat, miten tekoäly voi tukea julkisia organisaatioita siirtymässä kohti älykkäämpää, tiedolla johdettua toimintaa. Kun dataa hyödynnetään entistä paremmin ja prosesseja automatisoidaan harkitusti, voidaan vapauttaa resursseja inhimilliseen työhön eli siihen, missä ihminen on korvaamaton.
