Digitalisaatio, pilvipalvelut ja jatkuva teknologinen murros ovat lisänneet organisaatioiden IT-ympäristöjen monimutkaisuutta. Sovelluksia on kertynyt vuosien varrella runsaasti, järjestelmät ovat vahvasti toisiinsa kytkeytyneitä ja kokonaisuuden hahmottaminen on yhä vaikeampaa.
CGI:n Teknologian takana -webinaarisarjan toisessa jaksossa tarkasteltiin tätä haastetta yritysarkkitehtuurin eli kokonaisarkkitehtuurin (enterprise architecture) näkökulmasta. Keskustelun ytimessä oli, miten yritysarkkitehtuuri tuo hallittavuutta, järjestelmällisyyttä ja vauhtia muutokseen ilman, että kehitys hidastuu tai päätöksenteko kangistuu.
Keskusteluun osallistuivat CGI:n Senior Business Consultant Eetu Niemi sekä Vice President Consulting Expert Eetu Niemi. Yritysarkkitehtuurin työkalujen ja niiden päätöksentekoa tukevan roolin näkökulmaa laajensi Ardoqin tuotejohtaja Ian Stendera, joka toi mukaan kansainvälisiä havaintoja yritysarkkitehtuurin kehityksestä.
Katso jakso:
Yritysarkkitehtuuria pidetään usein raskaana, teoreettisena tai jopa byrokraattisena. Todellisuudessa kyse on päinvastaisesta: yritysarkkitehtuuri on käytännöllinen johtamisen ja päätöksenteon väline.
“Yritysarkkitehtuuri ei ole dokumentointia varten, vaan päätöksenteon tukemiseksi. Sen tehtävä on auttaa ymmärtämään kokonaisuus, jotta muutoksesta voidaan tehdä tietoinen päätös”, Eetu Niemi tiivisti.
Kun järjestelmät, prosessit ja niiden väliset riippuvuudet kuvataan rakenteellisesti, syntyy yhteinen näkymä siihen:
Ilman tätä kokonaiskuvaa kehitys tapahtuu helposti osa kerrallaan. Yksittäisiä ratkaisuja tehdään hyvällä tarkoituksella, mutta niiden vaikutus kokonaisuuteen nähdään vasta liian myöhään, usein vasta siinä vaiheessa, kun korjaaminen on jo kallista.
Yritysarkkitehti ei ole yksittäisen järjestelmän omistaja eikä tekninen suunnittelija yksittäisessä hankkeessa. Hänen roolinsa on varmistaa, että kokonaisuus pysyy hallinnassa jatkuvan muutoksen keskellä.
“Yritysarkkitehdin tehtävä on kysyä, mitä tämä muutos tarkoittaa kokonaisuuden kannalta – ei vain nyt, vaan myös kahden tai kolmen vuoden päästä”, Eetu Niemi kuvasi.
Yritysarkkitehti tuo jatkuvuutta päätöksentekoon fasilitoimalla keskustelua, kokoamalla ja jäsentämällä tietoa sekä varmistamalla, että eri osapuolet tarkastelevat muutoksia yhteisestä näkökulmasta. Näin vältetään tilanne, jossa yksittäiset muutokset ovat loogisia erikseen, mutta muodostavat yhdessä hallitsemattoman ja vaikeasti johdettavan kokonaisuuden.
Keskustelussa korostui myös, että yritysarkkitehtuurin arvo syntyy vasta, kun se on kiinteä osa arjen tekemistä. Tämä edellyttää yhteisesti sovittuja käytäntöjä, selkeitä rooleja ja jatkuvaa rytmiä, joiden avulla arkkitehtuuria hyödynnetään päätöksenteossa ja suunnittelussa.
Monien organisaatioiden kokema monimutkaisuus ei johdu teknologian puutteesta, vaan näkyvyyden puutteesta. Järjestelmiä ja ratkaisuja on kertynyt vuosien varrella, mutta kokonaiskuva siitä, miten ne liittyvät toisiinsa ja organisaation toimintaan puuttuu.
Ardoqin tuotejohtaja Ian Stenderan mukaan samat haasteet toistuvat globaalisti lähes kaikilla toimialoilla: kustannusten kasvu, riskien lisääntyminen ja päätöksenteon hidastuminen. Taustalla on tieto, joka on hajallaan eri tiimeissä, työkaluissa ja ihmisten päässä.
Kun kokonaiskuvaa ei ole, päätökset viivästyvät tai ne tehdään liian varovaisesti. Tämä hidastaa paitsi päätöksentekoa, myös koko liiketoiminnan kehitystä.
Yritysarkkitehtuuri ei ole IT:n sisäinen harjoitus, vaan yhteinen kieli liiketoiminnan ja teknologian välillä.
“Kun liiketoiminta ja IT katsovat samaa näkymää, keskustelu muuttuu. Fokus siirtyy kustannuksista siihen, mitä haluamme mahdollistaa”, Eetu Niemi sanoi.
Yhteinen näkymä auttaa vastaamaan kysymyksiin, joita ilman strategia jää helposti irralliseksi:
Keskustelussa korostui, että todellinen kumppanuus syntyy vasta silloin, kun yritysarkkitehtuuria hyödynnetään muuhunkin kuin kustannusten karsimiseen – uusien palveluiden, toimintamallien ja kasvun edellytysten rakentamiseen.
Ardoqin tuotejohtaja Ian Stendera tarkasteli yritysarkkitehtuuria jaetun kontekstin näkökulmasta. Pienissä organisaatioissa yhteinen ymmärrys syntyy usein luontevasti, mutta organisaation kasvaessa se katoaa helposti.
“Yritysarkkitehtuurin arvo syntyy siitä, että se rakentaa jaetun kontekstin koko organisaatiolle – ei vain arkkitehdeille”, Stendera totesi.
Ardoqin lähestymistapa korostaa yritysarkkitehtuurin roolia päätöksenteon tukena perinteisen mallinnuksen sijaan. Keskiössä on hajallaan olevan tiedon kokoaminen ja riippuvuuksien tekeminen näkyviksi koko organisaatiolle.
Ilman tarkoituksenmukaisia työkaluja yritysarkkitehdit käyttävät suuren osan ajastaan tiedon keräämiseen ja ylläpitoon, mikä vie aikaa strategiselta vaikuttamiselta.
CGI tukee asiakkaitaan yritysarkkitehtuurin kehittämisessä käytännönläheisesti. Keskiössä on arjen päätöksenteko ja muutoksen johtaminen, ei arkkitehtuuri arkkitehtuurin vuoksi.
Yritysarkkitehtuuri ei ole projekti, vaan kyvykkyys, joka kehittyy ja tuottaa arvoa ajan myötä osana organisaation johtamista.
