Sotea sijainnin silmin – paikkatieto avuksi toimivan sote-palveluverkon suunnitteluun

Paikkatietojärjestelmät ovat tulleet osaksi liiketoimintaa siellä, missä sijainnilla on merkitystä toiminnan kannalta. Esimerkiksi vähittäiskaupassa ja teollisuudessa paikkatiedon tuoma hyöty ja lisäarvo on osattu ottaa irti jo kymmenien vuosien ajan – liittyen esimerkiksi kauppojen tai tuotantolaitosten sijaintisuunnitteluun, logistiikkaan tai vaikkapa asiakastietojen hyödyntämiseen. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon toimiala on suurelta osin erittäin sijaintikeskeistä, ja olisi korkea aika seurata tätä kehitystä, varsinkin nyt, kun alan taloudelliset ja yhteiskunnalliset paineet ovat ennennäkemättömän suuret.

Kysymys, joka on kaikkien huulilla – mistä voidaan sopeuttaa?

Vuosi sitten vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisestä siirtyi kunnilta ja kuntayhtymiltä hyvinvointialueille, tavoitteena muun muassa laadukkaiden ja yhdenvertaisten palveluiden sekä työvoiman saannin turvaaminen, palveluiden saavutettavuuden parantaminen, ikääntymisen ja syntyvyyden laskun aiheuttamiin haasteisiin vastaaminen sekä kustannusten kasvun hillintä.

Hyvinvointialueet joutuivat välittömästi valtavaan taloudelliseen paineeseen; kustannusten kasvua täytyy hillitä, samalla kun rahoituksen tarve kasvaa entisestään. Ensimmäisenä toimintavuonna hyvinvointialueille syntyi miljardin euron alijäämä. Sopeutuakseen tilanteeseen hyvinvointialueiden täytyy tehdä merkittäviä rakenteellisia muutoksia heti lähivuosina.

Alueet ovatkin alkaneet tehdä paikoin mittaviakin säästölistoja, joissa muun muassa lakkautetaan terveyskeskuksia ja vuodeosastoja. Näyttää siltä, että uusi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitusmalli kannustaa alueita negatiivisesti ja ohjaa suoriin leikkauksiin. Ei kuitenkaan tarkkaan tiedetä, miten palveluverkon karsiminen vaikuttaa palveluiden käyttöön — nousevatko kustannukset erikoissairaanhoidossa, jos peruspalveluita käytetään vähemmän? Ja toisaalta, kannattaako palveluja tuottaa kaikkien lähelle, jos niiden riittävää laatua ei voida taata?

Paikkatiedosta apua sote-palveluverkon kokonaisvaltaiseen suunnitteluun

Sote-palveluverkko käsittää useita fyysisiä palvelupaikkoja, kuten koko hyvinvointialuetta palvelevan hyvinvointikeskuksen sekä eri kokoisia osa-alueita palvelevia terveysasemia ja muita lähipalveluita, sekä liikkuvia palveluita. Lisäksi palveluverkko pitää sisällään myös digitaalisia ja kotiin annettavia palveluita.

Fyysisen sijainnin ohella on huomioitava aika-ulottuvuus: miten palvelut aikataulutetaan, miten saadaan oikea työntekijä oikeaan paikkaan, miten asiakkuuden elinkaari vaiheistetaan. Nämä ulottuvuudet on otettava huomioon, kun palveluverkkoa suunnitellaan kokonaisuutena.

Voiko paikkatiedon hyödyntämisellä olla sijansa toimivamman sote-palveluverkon suunnittelussa? Kuten todettu, sijainnilla on suuri merkitys sosiaali- ja terveydenhuollossa, ja paikkatietoa on ansiokkaasti hyödynnetty eri toimialojen palveluverkkosuunnittelussa jo pitkään.

Paikkatietoa hyödynnetään varsinkin siellä, missä on tärkeää:

• tunnistaa
  • ​asiakkaat ja heidän tarpeensa
  • ​​​​​alueiden väliset erot asiakaskunnassa ja kehitystrendeissä
• varmistaa, että
  • toimipisteisiin on saatavilla työntekijöitä, ja he tekevät oikeita asioita oikeassa paikassa oikeaan aikaan
  • palvelut ovat mahdollisimman lähellä asiakkaita
  • palvelupisteiden kapasiteetti on oikein mitoitettu
• ennustaa, kuinka
  • väestön määrä, ikärakenne ja palvelutarve kehittyvät eri alueilla
  • alueelliset yhdyskuntarakenteen muutokset vaikuttavat palveluverkkoon

Näiden elintärkeiden tietojen hyödyntäminen ilman paikkatietoa tuntuisi monissa sijainti-intensiivisissä organisaatioissa mahdottomalta ajatukselta. Paikkatietoanalyysien avulla voidaan huomioida esimerkiksi etäisyydet tieverkostoa myöten (aika ja/tai matka), saavutettavuus kulkumuodoittain, asioinnin yhdistely (työmatkat, koulumatkat, harrastusmatkat), toimipisteiden kapasiteetti ja elinkaari, muiden organisaatioiden – kuten yksityisten sote-palveluiden – palveluverkko, asiakassegmentointi (esim. palvelutarve tai sosioekonomiset piirteet) sekä ennustetieto, kuten väestöennusteet, väylähankkeiden vaikutus, aluerakennushankkeet jne.

Lisäksi on ratkaisevan tärkeää osata hyödyntää organisaation omia tietoja. Hyvinvointialueilla näitä tietoja voivat olla esimerkiksi:

• Miten palveluverkko toimii tällä hetkellä? Mitä palvelupisteitä siihen kuuluu, ja kuinka ne toimivat? Perustietojen ohella tärkeitä tietoja voivat olla esimerkiksi käyntimäärät, kapasiteetti, henkilökunta, kuormitusaste, kiinteistön kustannukset ja elinkaarivaihe.

• Digipalvelujen kattavuus tällä hetkellä ja arvio tulevaisuudessa, huomioiden ikä tai asukkaiden muu ominaisuus, sekä palvelutyypin mukaan (esim. lääkäri vai hoitaja)

• Mitä palveluita tulee olla saman katon alla; mitä palveluita huomioidaan palvelukokonaisuuksina palveluverkon suunnittelussa?

• Onko käytössä jotain piirijakoa, kuten omalääkärialue, väestövastuualue, terveysasema-alue?

• Ovatko liikkuvat palvelut käytössä? Voidaanko palveluverkkosuunnittelussa huomioida näiden käyttöönoton potentiaali?

Kannattaa siis yhdistää organisaation ulkopuolinen ja omasta toiminnasta saatava tieto, sekä yhdistää eri tietoja toisiinsa myös sijainnin perusteella, sillä suurimmalla osalla organisaatioiden hallussa olevasta tiedosta on sijainti. Näin saadaan uutta ymmärrystä ja lisäarvoa, jota voidaan hyödyntää hyvinvointialueen päätöksenteossa.

Monipuolista ymmärrystä mukaan päätöksentekoon

Paikkatiedon avulla voidaan tehdä ehdotuksia palveluverkon rakenteesta, kuten erityyppisten palvelupisteiden lukumäärästä ja niiden sijaintivaihtoehdoista. Palveluverkon optimaalista rakennetta voidaan skenarioida erilaisilla vaihtoehdoilla, joissa voidaan testata erilaisia palvelutarpeen määriä tai resurssien saatavuutta, myös eri ennusteajankohdissa. 

“Palveluverkon optimaalista rakennetta voidaan skenarioida erilaisilla vaihtoehdoilla, joissa voidaan testata erilaisia palvelutarpeen määriä tai resurssien saatavuutta, myös eri ennusteajankohdissa.“

Paikkatietoa voidaan käyttää avuksi myös organisaation suorituksen mittaamisessa; esimerkiksi onko olemassa selkeästi erottuvia alueita, joilla suoriudutaan lääkärinkäynneillä tai diagnooseilla mitattuna keskimäärin huonommin tai paremmin, ja onko näistä havainnoista jotain opittavaa.

Lisäksi paikkatiedon avulla tehdään vaikutusarviointia, eli ennakoidaan palveluverkon muutoksista tulevia vaikutuksia: ketkä asiakkaat voittavat ja ketkä häviävät, ja miten palvelupisteiden muutokset vaikuttavat muihin palvelupisteisiin.

Lyhyesti sanottuna: paikkatiedon avulla suunnittelet paremmin, ja mitä paremmin suunnitellaan, sen helpompi on sitouttaa, toteuttaa ja seurata. Voit olla suoraan yhteydessä esimerkiksi allekirjoittaneeseen tai kehen tahansa yli sadasta paikkatietoalan asiantuntijastamme Suomessa, ja autamme sinua valjastamaan paikkatiedon osaksi sote-palveluverkon suunnittelua.