Tavoitteena tehokkaat julkiset ICT-hankinnat – junioriosaajat ja nearshore ovat osa ratkaisua

Julkisiin yhteiskunnallisesti tärkeisiin ICT-palveluihin käytetään vuosittain merkittäviä summia. Tutki hankintoja -palvelun mukaan valtio käytti vuonna 2021 ICT-palveluihin noin 1 073 miljoonaa euroa, ICT-hankintojen pitäessä kärkipaikkaa valtion julkisissa hankinnoissa. Isot ICT-investoinnit hankitaan kilpailuttamalla, kuten pitääkin. Voisimme kuitenkin saavuttaa entistä parempia ja samalla taloudellisesti tehokkaita tuloksia, jos kilpailutusten vaatimuksia painotetaan nykymarkkinoita paremmin peilaavaan tarjontaan. Meidän on tärkeää turvata esimerkiksi osaavan työvoiman saanti eri mahdollisuuksia hyödyntämällä. Tässä kirjoituksessa tarkastelemme erityisesti junior-osaamiseen ja nearshoreen liittyviä huomioita.

Nuoret osaksi merkityksellisiä hankkeita

Tällä hetkellä useissa kilpailutuksissa asetetaan osaajille hyvin tiukat vaatimukset, jolloin käy helposti niin, ettei esimerkiksi innostuneita junior-tason osaajia voida ottaa hankkeisiin mukaan kerryttämään kokemusta ja kasvattamaan osaamistaan julkisen sektorin tarpeita vastaaviksi. Junior-tason osaajia ei kuitenkaan kannata sulkea projekteista pois. He tuovat mukanaan tuoretta osaamista ja innovatiivisia näkökulmia, joilla voidaan saavuttaa uudenlaisia ratkaisumahdollisuuksia. Junior-osaajilla on myös halu sitoutua ja kehittyä, sillä projekteista kertyvä työkokemus on heille arvokasta.

Kilpailutuksissa toistuu myös asetelma, jossa yhdellä asiantuntijalla odotetaan olevan hyvin pitkäaikaista ja monialaista kokemusta, haetaan ns. multitalentteja. Monialainen kokemus harvoin takaa riittävän syvällistä tuntemusta jokaiseen haettuun alueeseen, jolloin tiimikohtaisten osaamisten painottaminen yksilöiden sijaan varmistaisi paremmin projektin kokonaislaadukkuuden ja onnistumisen. Tiimikohtaisten osaamisten malli luo myös pohjaa junior-tason osaajien kasvamiseen.

Myös IT-alan toimijoiden on tärkeää jatkuvasti vahvistaa ymmärrystään mielenkiintoisesta työympäristöstä. Meidän tulee tehdä tarvittaessa muutoksia toimintatapoihimme työuraansa aloittavien pysyvyyden turvaamiseksi. Junior-osaajille on erityisen tärkeää päästä vaikuttamaan merkityksellisten toimeksiantojen kautta yhteiskuntaan. Tässä me, toimittajat ja tilaajat, voimme yhdessä petrata taustoittamalla paremmin, mitä erilaisilla ICT-hankkeilla tavoitellaan ja mitä yhteiskunnallista merkitystä niillä on. Kirsikkana kakun päällä junior-osaajilla on lähtökohtaisesti hyvää osaamista moderneimmista teknologioista – ovathan he aloittaneet uransa niiden parissa.

Työhyvinvoinnin edistämisessä myös tilaajat voivat tehdä oman osansa. Jos asiantuntijat voivat hyvin, näkyy se myös työn laadussa. Tilaajan kannattaakin vaatia toimittajalta konkreettista näyttöä, että osaajien työtyytyväisyys on korkealla tasolla. Lisäksi tilaajan on tärkeää varmistaa yhteisen tiimin hyvinvointi tilaajavetoisissa hankkeissa.

Kansainvälisyys laajentaa osaajatarjontaa

Pakollinen suomen kielen taito ja/tai Suomessa työskentely ovat toinen julkisissa ICT-hankinnoissa toistuva vaatimus, joka rajaa ison joukon päteviä osaajia pois kilpailutuksista, sillä CGI, kuten moni muukin ICT-yritys, toimii laajasti myös EU:n alueella. Arvioimalla uudelleen pakollisia vaatimuksia, voitaisiin tarjota entistä laajempaa osaajajoukkoa julkisiin hankkeisiin. Julkishallinnossa olisikin tervetullutta tarkastella, millaisia hyötyjä voitaisiin saada aikaan nearshore/offshore-mallilla.

Nearshore-mallissa hyödynnetään eurooppalaisten tiimien kustannustehokasta työskentelyä julkisten hankkeiden parissa. Nearshorea ei kannattaisi ajatella liian kapea-alaisesti ulkoistuksena, vaan sen avulla hankkeisiin voidaan tuoda mukaan ulkomailla työskentelevä kokenut tiimi, ja näin turvata muun muassa hankkeen tarvitsema osaaminen ja ratkaisun elinkaaren aikana tapahtuva ylläpito entistä paremmin. Yleistä on, että tässä työmallissa varmistetaan yhteistyö tilaajaan suomenkielisillä asiantuntijoilla.

Käytännössä tämä toteutuu tyypillisesti siten, että suomenkielisen asiantuntijatiimin vastuulla on määrittelyt, konsultointi ja projektin johto sekä yhteydenpito vieraskieliseen tiimiin. Nearshore-tiimin vastuulle jää ohjelmistokehittäminen. Asiakas hyötyy kustannustehokkaasta toimintamallista ja samalla turvataan työvoiman saanti.

Etätyön yleistymisen yhteydessä olemme huomanneet, että laadukkaaseen työskentelyyn päästään myös yhteisen virtuaalisen työpöydän ääressä. Esimerkiksi Suomen valtionhallinnon turvasektoria edustavilla CGI:n asiakkailla on hyviä nearshore-kokemuksia. Tarvittaessa hankkeiden tarvitsemat turvallisuusselvitykset voidaan hoitaa esimerkiksi EU-tasoisella PSC Personal Security Clearancella.

Työvoimapula ja tehottomuus pahenee ellei…

ICT-alalla on jo nyt työvoimapula ja sen ennakoidaan pahenevan tulevien vuosien aikana. Jotta osaavaa työvoimaa saadaan myös jatkossa julkisiin hankkeisiin, täytyy edellä kuvattuja esteitä purkaa jo nyt. Samanaikaisesti kun tunnistetaan tarve työvoimalle ja halutaan käydä kilpailua huippuosaajista, rajataan julkisissa hankinnoissa osaajia pois esimerkiksi työkokemus-, tutkinto- ja kielitaitovaatimusten perusteella. Näitä esteitä on pystyttävä tarvittaessa arvioimaan uudelleen ja poistamaan.

Lisäksi julkisen talouden osalta lähivuodet näyttävät synkiltä, ja talouden tervehdyttämisessä on otettava kaikki keinot käyttöön. Jatkossa julkisen sektorin ICT-hankinnoissa kannattaa hyödyntää enemmän erilaisia tiimitasolle vietyjä odotuksia ja osaajavaihtoehtoja: junioritason osaajilta saamme esimerkiksi uudenlaisia näkemyksiä ja nearshoren tarjontaa tarkastelemalla voimme turvata toimintaamme kustannustehokkaasti.

Hyvin suunnitellut ja toteutetut hankinnat ovat tärkeässä roolissa julkisen talouden tasapainottamisessa. Tavoitteena tulee olla yhä sujuvammat ja kestävämmät hankintaprosessit, sekä hankkeet, joissa käytetään osaavaa ja kohtuuhintaista työvoimaa. Näin myös kustannustaso pidetään jatkossa kurissa.

CGI:n valtionhallinnon asiantuntijatiimi palvelee sinua julkisiin ICT-hankintoihin liittyvissä asioissa.