Soten tietojärjestelmiin ja niiden yhteentoimivuuteen kohdistuu suuret odotukset. Hyvinvointialueet hakevat toiminnan tehostumista ja kustannusten laskemista. Henkilöstö odottaa helppoa käytettävyyttä ja mahdollisuutta keskittyä olennaiseen, esimerkiksi potilaiden kohtaamiseen ja hoitamiseen.
Jotta asiakas- ja potilastietoja voi hyödyntää optimaalisesti, tiedon tulee liikkua järjestelmästä toiseen nopeasti ja helposti. Tämä on tärkeää sekä vastaanotoilla että väestön terveyttä edistävän toiminnan suunnittelussa ja johtamisessa.
Lähestymistapoja datan liikkuvuuden parantamiseen on vähintään kaksi. Yksi liittyy tietojärjestelmien tietomallien yhtenäistämiseen, toinen järjestelmien rajapintojen standardointiin.
Tietomalli määrittelee, missä muodossa tiedot tallennetaan tietojärjestelmään. Järjestelmät toimivat huonosti yhteen, jos esimerkiksi yhdessä potilastietojärjestelmässä diagnoosi tallennetaan eri tavalla kuin toisessa järjestelmässä. Kansainväliset avoimen tietomallin yhteisöt pyrkivät ratkaisemaan tätä kehittämällä toimittaja- ja teknologiariippumatonta sote-alan tietomallia.
Ajatus standardoidusta tietomallista on periaatteessa hyvä. Käytännössä siihen liittyy kuitenkin ongelmia, koska työtä ei voida enää aloittaa puhtaalta pöydältä. Tietomallin muuttaminen vaatisi lähes koko vuosikymmeniä rakentuneen järjestelmäkentän ja datavuorten uudelleenrakentamista. Suomen sote-toimijoiden tällä hetkellä käytössä olevat asiakas- ja potilastietojärjestelmät sisältävät satoja miljoonia tietokantarivejä dataa, joka on kerätty eri tietomallien mukaisesti. Pelkästään asiakkaiden ja potilaiden perustietojen siirtäminen avoimen datan muotoon olisi erittäin mittava, aikaavievä ja kallis operaatio.
Hyvä uutinen on, ettei tietojen liikuttamiseen tarvita standardoitua tietomallia, vaan avoimia väyliä, joita pitkin data voi virrata eri järjestelmien välillä. Tämän edistämiseksi tulisi edistää toimittaja- ja teknologiariippumattoman, modernin FHIR-rajapintastandardin käyttöä ja edellyttää sitä järjestelmätoimittajilta myös sopimuksissa.
FHIR-rajapinnat avaavat tiedon kulun järjestelmästä toiseen, ja ne ovat suhteellisen kevyitä tehdä ja ylläpitää. Kun järjestelmätoimittajat noudattavat FHIR-rajapintastandardia, tieto saadaan liikkumaan järjestelmästä toiseen helposti – ja paljon tietomallien harmonisointia edullisemmin – siitä riippumatta, mitä tietomallia lähettävä ja vastaanottava järjestelmä käyttää.
HL7-yhteisön edistämä FHIR-standardi yleistyy jo nyt laajasti asiakas- ja potilastietojärjestelmissä Suomessa ja kansainvälisesti. Keskittämällä aika ja tarmo FHIR-standardin jatkokehittämiseen ja nykyistä laajempaan käyttöönottoon saadaan parempia hyötyjä nopeammin ja joustavammin kuin avoimien tietomallien avulla. FHIR-kehittäjien yhteisöön kuuluvat Suomessa muiden muassa Apotti, Kela, InterSystems ja CGI.
Teksti on julkaistu alunperin Mediuutisissa 29.7.2023 (Avoimet ja standardoidut rajapinnat ovat nopein tapa parantaa sote-tiedon liikkuvuutta | Mediuutiset)
Kirjoittajasta
Markus Vehmanen
kehitysjohtaja, sote-IT-ratkaisut
Olen Markus Vehmanen ja työskentelen CGI:llä OMNI360-asiakas- ja potilastietojärjestelmien parissa. Ydinosaamistani ovat sote-IT sekä ohjelmistoliiketoiminta. Haluan olla mukana rakentamassa ratkaisuja sote-Suomeen, jotka helpottavat ammattilaisten arkea ja mahdollistavat entistä parempia asiakaskohtaamisia.
