Vantaalla tehdään oppimisen, kasvatuksen ja hyvinvoinnin alustaa koko valtakunnan käyttöön.
Vantaan kaupungin mittava DigiOne-hanke kokoaa yhden digitaalisen alustan päälle koko opetuksen alan sähköisen toiminnan: opettajan, oppijan, rehtorin, huoltajien ja hallinnon käyttämät tiedot, järjestelmät ja palvelut.
”Tavoitteena ei ole tehdä tätä vain Vantaalle, vaan me rakennamme alustan, jolle muut kaupungit ja kunnat voivat liittyä. Alustan päälle tulee ekosysteemi, johon tulee käyttäjiä, sisällöntuottajia ja palveluntuottajia. Tekeillä on ensin peruskoulujen ja lukioiden järjestelmä, jota voidaan sitten laajentaa ammatillisiin oppilaitoksiin, vapaaseen sivistystyöhön ja varhaiskasvatukseen”, sanoo hanketta vetävä Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.
Rakennamme alustan, jolle muut kaupungit ja kunnat voivat liittyä.
- Ilkka Kalo, perusopetuksen johtaja, Vantaa
Business Finland on antanut hankkeeseen kaikkien aikojen suurimman julkisen innovaatiorahoituksensa, 5,4 miljoonaa euroa – ja samalla kaikkien aikojen ennätyspitkän rahoituksen, suoraan neljä vuotta tavallisen 1–2 vuoden sijaan. Vantaa on mukana yhtä isolla rahasummalla.
”Meillä on tässä iso urakka edessä eikä siitä tule helppoa. Eikä tämä neljässä vuodessa tule valmiiksi, vaan tämä on jatkuva prosessi”, Kalo sanoo.
Toiminnan lyhyt oppimäärä
Näin järjestelmä voisi toimia. Opettaja hakee tavoitteet oppilailleen ePerusteet-palvelusta, joka kokoaa sähköiset opetussuunnitelmat, tutkinnot ja koulutuksen perusteet yhteen valtakunnallisesti. Näin hänelle avautuu mahdollisuus suunnitella oppimista erilaisilla tehtävätyypeillä erilaisille oppilaille, yksilöidysti ja räätälöidysti.
Kun tunnilla aletaan tehdä matematiikan tehtäviä tableteilla, opettaja näkee, että Matilla ja Maijalla on vaikeuksia ja hän voi mennä auttamaan juuri heitä. Arviointi on jatkuvaa, kannustavaa ja ennakoivaa, ja tulokset ovat yhdessä paikassa eivätkä pitkin eri vihkoja repun pohjalla.
Oppilas saa oman näkymänsä järjestelmään. Hänen koulutehtävänsä ovat adaptiivisia, eli ne vaikeutuvat asteittain niin kuin pelissä. Hän saa tarpeen mukaan joko lisää haasteita tai lisää ohjeistusta. Kun on valmista, hän voi verrata suoritustaan keskimääräiseen tulokseen.
Huoltajan näky mä järjestelmään riippuu oppilaan tai opiskelijan iästä on: mitä nuorempi oppilas, sitä enemmän huoltaja näkee.
Hallinnossa rehtori näkee, miten opiskelu sujuu luokkatasolla. Jos yhdellä rinnakkaisluokista menee todella hyvin, voidaan ottaa siitä osviittaa muiden luokkien opetuksen suunnitteluun. Viraston suunnalta nähdään vastaavasti tilanne koulujen tasolla. Digitaalisuus antaa mahdollisuuksia myös henkilöstön ja oppilaiden hyvinvoinnin mittaukseen ja seurataan.
Oppilaille jaetaan kirjoja myös vastaisuudessakin. Digitaalisuus on vain osa oppimista. Käsin tehdään tunneilla edelleen niin kiisselit kuin kärrynpyörätkin.
Kiinnostusta muista kaupungeista
DigiOnea toteutetaan modulaarisesti. Hankkeen määrittelytyö on tällä hetkellä käynnissä.
”Vuoden kuluttua on ensimmäinen virstanpylväs, kun pääsemme pilotoimaan alustalla. Parin vuoden kuluttua meillä pitäisi olla jo joitakin valmiita tuotteita ja 2023 niistä pitäisi olla jo merkittävä osa valmiina”, Kalo sanoo.
Kalon mukaan isoimmat haasteet liittyvät hankkeen pioneeriluonteeseen ja tietosuojaan. Tietosuoja ja siihen liittyvät mahdolliset asetus- tai lakimuutokset vaativat työtä.
”GDPR sekä kysymykset tiedon omistuksesta, käytöstä ja anonymisoinnista pitää selvittää. Koulutusteknologian pelisääntöjä tarvitaan, ja siksi toivomme myös valtiota mukaan hankkeeseen.”
Kalon mukaan muissa kaupungeissa kiinnostusta on paljon, ja keskusteluja käydään.
”On järkevämpää yhdistää voimat kuin tehdä niin, että jokainen tekee itsekseen. Nämä vain eivät ole helppoja asioita kaupungeille ja kunnille päättää.”
Kaiken digipuheen keskellä Kalo muistuttaa, ettei kaikki sentään digitalisoidu.
”Oppilaille jaetaan kirjoja myös vastaisuudessakin. Digitaalisuus on vain osa oppimista. Käsin tehdään tunneilla edelleen niin kiisselit kuin kärrynpyörätkin.”
CGI vauhdittaa varhaiskasvatuksen digitalisaatiota
CGI toimittaa Vantaan kaupungille varhaiskasvatuksen VESA-toiminnanohjausjärjestelmän, joka automatisoi manuaalisia työvaiheita ja parantaa tiedonkulkua asiakkaiden ja varhaiskasvatuksen välillä.
VESA-järjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuoden 2020 aikana. Pilvipohjainen ja modulaarinen järjestelmä on sovitettavissa erilaisiin kuntakohtaisiin tarpeisiin.
”Pian VESA tulee Vantaalle, ja me yritämme hyötyä myös siitä ja sen kehityksestä DigiOne-hankkeessa. Odotamme kovasti järjestelmän lähestyvää käyttöönottoa”, sanoo Vantaan perusopetuksen johtaja Ilkka Kalo.
Teksti Antti Kirves
Kuvat Shutterstock ja Antti Kirves
Lue lisää Ratkaisu-artikkeleita tästä.
