Miksi Suomessa puhutaan kasvusta enemmän kuin sitä tehdään?

Kasvua pidetään lähes kaikkien yritysten tavoitteena. Silti liian moni kasvuhanke jää käynnistämättä, investointi tekemättä tai mahdollisuus hyödyntämättä. Onko ongelma markkinassa, pääomassa vai siinä, miten omistajat, hallitukset ja johto suhtautuvat riskiin?

CGI:n Petri Salo keskustelee LähiTapiola -ryhmän pääjohtajan Sari Heinosen sekä hallitusammattilaisen ja Vaisalan hallituksen puheenjohtajan Ville Voipion kanssa siitä, miksi kasvu on ennen kaikkea tahtotila, millaista omistajuutta Suomi tarvitsee ja miksi myös tekemättä jättäminen on liiketoimintariski.

Kuuntele Spotifyssa

Kasvu ei synny puheesta vaan päätöksistä

Suomessa puhutaan paljon kasvusta, mutta liian moni kasvuhanke jää käynnistämättä. Syytä etsitään usein markkinoista, rahoituksesta tai toimintaympäristöstä, vaikka ratkaiseva tekijä löytyy usein lähempää. 

Kasvu syntyy omistajien, hallitusten ja johdon tekemistä päätöksistä, sekä kyvystä hyväksyä epävarmuus osana liiketoimintaa.

Kasvun ongelma ei ole osaamisen puute

Suomen taloudesta puhuttaessa toistuu usein sama havainto: osaamista on, yrityksiä on ja pääomaakin löytyy. Silti kasvua syntyy vähemmän kuin potentiaalia näyttäisi olevan.

Moni yritys tarkastelee kasvua ensisijaisesti strategiana tai tavoitteena. Käytännössä kasvu on kuitenkin seurausta päätöksistä. Yritys investoi uusiin markkinoihin, kehittää uusia palveluita, hankkii osaamista tai rakentaa uusia kumppanuuksia. Jokainen näistä sisältää epävarmuutta.

Omistajien tavoitteet määrittävät pitkälti sen, millaista kasvua yritykseltä odotetaan. Jos tavoitteena on maksimoida lyhyen aikavälin voitonjako, investoinnit jäävät helposti pienemmiksi. Jos taas omistajat painottavat yrityksen pitkän aikavälin arvon kasvattamista, myös rohkeammat investoinnit ovat mahdollisia.

Yrityksen pitäisikin jatkuvasti kysyä, ansaitseeko se pitää omistajansa pääoman vai löytyisikö sille parempaa käyttöä investoinneista. Tämä nostaa esiin myös osinkojen ja investointien välisen jännitteen: jos kasvumahdollisuuksia on, kannattaako voitto jakaa ulos vai käyttää yrityksen tulevaisuuden rakentamiseen? Erityisen haastavaa tämä on hajautetusti omistetuissa yhtiöissä, joissa omistajatahto voi jäädä epäselväksi. Silloin hallituksen tehtävä korostuu. Sen pitää pystyä määrittämään, tavoitellaanko ensisijaisesti lyhyen aikavälin tuottoa vai pidemmän aikavälin kasvua.

Pk-yrityksissä puolestaan moni yrittäjä toimii samanaikaisesti toimitusjohtajana, hallituksen puheenjohtajana, omistajana ja operatiivisena tekijänä. Tällöin yrityksen kehittämistä tarkastellaan helposti arjen näkökulmasta eikä omistaja-arvon näkökulmasta. Kasvu alkaa usein vasta siinä vaiheessa, kun yrittäjä pystyy siirtymään tekijästä omistajaksi ja tarkastelemaan yritystä pitkäjänteisen arvonluonnin kautta.

Riskien välttäminen voi olla suurin kasvun este

Kasvua ei synny ilman epävarmuutta. Silti monessa yrityksessä keskustelu investoinneista alkaa riskien tunnistamisesta. Se on luonnollista ja välttämätöntä. Kasvua halutaan kuitenkin usein enemmän kuin sen edellyttämää riskiä ollaan valmiita hyväksymään, ja kasvuhankkeita arvioitaessa huomio kiinnittyy siihen, mikä voi mennä pieleen. Harvemmin pohditaan, mitä tapahtuu, jos mitään ei tehdä.

Kaikki liiketoimintapäätökset sisältävät riskiä – myös päätös olla tekemättä mitään.

Muuttuvassa toimintaympäristössä passiivisuus voi olla jopa suurempi riski kuin hallittu epäonnistuminen. Siksi yritysten pitäisi opetella ottamaan sopivan kokoisia, hallittavia riskejä, joiden avulla voidaan pitää tulevaisuuden vaihtoehtoja avoinna.

“Kalastusrahasto” kertoo, miksi kasvu ei ole yrittäjälle aina helppo päätös

Keskustelussa esiin nouseva “kalastusrahasto” kuvaa osuvasti yrittäjän tilannetta. Jos yritys tuottaa jo hyvin ja mahdollistaa  turvallisen toimeentulon, kasvuloikka voi tuntua henkilökohtaisesti liian suurelta riskiltä. Siksi yrittäjää ei voi vain kehottaa ottamaan enemmän riskiä, vaan tarvitaan myös rakenteita, jotka jakavat riskiä.

Omistuspohjan laajentaminen voi olla yksi ratkaisu. Kun mukaan tulee uusia omistajia, pääomaa ja osaamista, yrittäjän ei tarvitse kantaa koko kasvun riskiä yksin. Samalla yritys voi saada uuden suunnan ja uuden kasvutarinan. Erityisesti pk-yrityksissä hallituksilla voi olla merkittävä rooli kasvun mahdollistajana. Ulkopuolinen hallitus tuo yritykseen haastamista, osaamista ja kykyä tarkastella liiketoimintaa omistajan näkökulmasta. Kyse ei ole vain valvonnasta, vaan kunnianhimon nostamisesta. Hyvä hallitus ei vain arvioi riskejä. Se auttaa yritystä näkemään mahdollisuuksia ja tekemään päätöksiä niiden hyödyntämiseksi.

Näin viet keskustelun opit käytäntöön

Kasvun rakentaminen ei ala strategiakalvoista vaan päätöksistä. Organisaatioissa kannattaa pysähtyä ainakin seuraavien kysymysten äärelle:

  1. Arvioikaa, tukevatko omistajien ja hallituksen tavoitteet aidosti kasvua vai korostuuko nykytilan suojaaminen.
  2. Tarkastelkaa investointeja myös menetettyjen mahdollisuuksien näkökulmasta, ei vain riskien kautta.
  3. Varmistakaa, että yrityksessä on riittävästi ulkopuolista haastamista ja strategista sparrausta.
  4. Tunnistakaa, mitkä päätökset rakentavat seuraavaa kasvuvaihetta seuraavan 3–5 vuoden aikana.
  5. Pohtikaa, miten yrityksenne hyödyntää ekosysteemejä, kumppanuuksia ja teknologiamurrosta uusien mahdollisuuksien luomisessa.

Kasvu ei ole sattumaa eikä pelkkä strateginen tavoite. Se on seurausta päätöksistä, joita omistajat, hallitukset ja johto tekevät silloin, kun tulevaisuus ei ole vielä täysin näkyvissä.

Suomen kasvun kannalta tärkeä kysymys ei siksi ole vain, miten syntyy uusia yrityksiä. Yhtä tärkeää on, miten nykyiset yritykset uskaltavat kasvaa, investoida ja ottaa seuraavan askeleen.

Kasvua ei synny siitä, että siitä puhutaan. Se syntyy, kun joku päättää investoida siihen.

Kuuntele uusin Tulosten tekijät -jakso ja poimi käytännön näkemykset siihen, miten omistajat, hallitukset ja johto rakentavat kasvua epävarmuuden keskellä päätös kerrallaan.

Tulosten tekijät -sarjan etusivulle