Mikä on, kun osa Kapa-kehitysvaroista näyttää jäävän käyttämättä? Onko hanke liian viranomaispainotteinen, vai eikö julkishallinto ole vielä valmis digiloikkaan?
Suomi tiedostaa tarpeen vauhdittaa digitaalisia palveluja. Globaalisaatio ja teknologia haastavat vanhan ja perinteikkään. Jos et ole jo digijunassa, unohdit itsesi asemalle. Vanhaan takertumalla riskeeraat liiketoimintasi lisäksi koko olemassaolosi oikeutuksen.
Julkiset toimijat tulevat askeleen yksityisen sektorin perässä. Pääministeri lähetti kesällä 2015 kirjeen julkisille toimijoille. Viestinä oli, että digiloikan aika oli käsillä. Sähköisten palvelujen kehittämisen rinnalla pitää muuttaa myös toimintamalleja.
Yksittäisiä digionnistumisia on pulpahdellut, mutta iso kuva mättää? Kirjeestä on sitä paitsi aikaa jo yli puolitoista vuotta.
KaPA on lyhenne kansallisesta palveluarkkitehtuurista, joka luo yhtenäisen digitaalisten palvelujen infrastruktuurin. Sen avulla tiedonsiirto organisaatioiden välillä helpottuu. Kapa tuo palveluväylän kansalaisten, yritysten ja viranomaisten välille ja mahdollistaa kokonaan uudenlaisia palveluja.
Kapa tunnetaan myös nimellä Suomi.fi. Sen tavoitteena on avoimen datan hyödyntäminen kansalaisten hyödyksi.
VM on myöntänyt julkisille organisaatioille 75 prosentin rahoituksen Kapa-hankkeiden vauhdittamiseksi. Yhtenä merkittävänä toimijana ovat kunnat, jotka saavat rahoitusta Kuntaliitolta.
Hakemukset tuli jättää viime vuoden loppuun mennessä. Aikaa palvelujen toteuttamiselle on vuosi. Palvelun toimivuuden arviointi kuului sitoumukseen, mikä on tärkeää kehityksen seuraamisen kannalta.
Valitettavasti rahat taitavat ”säästyä”. Hakemuksia jätettiin tarpeisiin nähden harmittavan vähän. Hyvä tahto, ilmainen raha ja arkkitehtuuritason mahdollistaminen ei ehkä riitäkään kaivattuun digiloikkaan.
Herää kysymys, lähdettiinkö Kapassa liikkeelle sittenkin liiaksi viranomaisnäkökulmasta. Vai eikö aika vain ollut vielä kypsä julkishallinnon digiloikkaan?
Digijunaan kannattaa hypätä jo tänään.
Kansalainen on Kapa-tarinan keskiössä, mutta asiakaspalvelut jäävät helposti päälle liimatuksi tahtotilaksi. Niiden kehittämiseen meillä ei tahdo riittää osaamista, toimintamalleja eikä kulttuuria kansallisella sen paremmin kuin kuntatasollakaan. Kapa-kehittämispanostus jää hyödyntämättä usein myös siksi, että kuntien resurssit palvelujen kehittämiseen ovat liian niukat.
Toisaalta tietoa jo tehdyistä toimivista digitaalisista palveluista on olemassa. Niiden käyttöönottaminenkin voi olla helppoa, mutta palvelut ovat usein yksittäisiä ja saattavat siksi tuntua merkityksettömiltä. Digijunaan kannattaa siitä huolimatta hypätä jo tänään. Integraation ilosanomaa pitää levittää kuntapäättäjien tietoon.
Lapinjärven kokeilulähettiläs lupsi Kuntalehdessä muuttaa tulevaisuuden kuntansa ihmislähtöiseksi. Ideointitilaisuuksien keltaisista tarralapuista löytyy ideoita sivistys-ja yhdyskuntatoimen, elinvoiman, demokratian tai työllisyyden kehittämiseen.
Mitäpä jos tarkastelisimme Kapa-arkkitehtuuria tämän kaiken mahdollistajana. Se helpottaisi ja vauhdittaisi sähköistä kehittämistä ekosysteemien toimijoiden kesken.
Kirjoittaja toimii johtajana CGI:n kuntatoimialalla. Autamme asiakkaitamme KaPA-toteutuksen suunnittelussa sekä tarjonnan liittämisessä yhteiseen palveluväylään. Lue lisää CGI:n KaPA-konseptista ja ota yhteyttä.
Tutustu myös
Kirjoittajasta
CGI Suomen asiantuntijat
Kirjoituksia asiantuntijoiltamme
CGI on globaali ICT-palveluyritys ja luotettu ulkoituskumppani. Suomessa noin 3 800 asiantuntijaa konsultoivat asiakkaitamme liiketoiminnan ja ICT-ratkaisujen kehittämisessä. Tällä profiililla julkaisemme kirjoituksia CGI:n eri asiantuntijoilta.
