Pedagoginen dokumentointi on varhaiskasvatuksen keskeinen työmenetelmä, joka tukee varhaiskasvatuksen suunnittelua, toteuttamista, arviointia ja kehittämistä.
Näin kuuluu Opetushallituksen virallinen määritelmä koskien pedagogista dokumentointia varhaiskasvatuksessa. Käytännössä tämä tarkoittaa, että päiväkodissa lasten kanssa ”leikkiminen” on etukäteen suunniteltua tavoitehakuista toimintaa, jonka päämääränä on yhdessä lapsen kanssa oppia uusia asioita.
Mitä pedagogisella dokumentoinnilla oikeasti tarkoitetaan, selviää tarkemmin, jos tutkii menetelmän käyttämisen virallisia tavoitteita Opetushallituksen mukaan.
Pedagogisen dokumentoinnin tavoitteena on:
- Oppia tuntemaan lasta
- Mahdollistaa huoltajien osallisuus lapsensa varhaiskasvatukseen
- Ymmärtää lasten välisiä suhteita
- Tunnistaa ja tiedostaa henkilöstön ja lasten välisen vuorovaikutuksen luonnetta
Kirjassaan ”Tää on meidän maailma 2017” Kati Rintakorpi ja Elsa Vihmari-Henttonen avasivat hyvin luovalla tavalla pedagogisen dokumentoinnin ydintä, lapsen tärkeyttä ja osallisuutta varhaiskasvatuksen toimintaan.
Opettajan tehtävä on käytössään olevan pohjapiirustuksen avulla valita ne ovet, jotka johtavat lapsen ja lapsiryhmän johonkin, ja auttaa ovien avaamisessa, huoneeseen astumisessa, laatikostojen ja kaappien penkomisessa, löydettyjen esineiden, tietojen ja salakäytävien käyttämisessä ja koodien purkamisessa.
Pedagoginen dokumentointi varhaiskasvatuksen ammattilaisen näkökulmasta
Halusimme varhaiskasvatuksen järjestelmien kehittäjänä ymmärtää paremmin, miten ja minkälaisin työkaluin tavoitteet ja luovat toimintatavat istutetaan varhaiskasvatuksen arkeen. Lisäksi meitä kiinnostaa tietää, minkälaisia työkaluja tarvitaan tuon pohjapiirustuksen tekemiseen ja hahmottamiseen.
Kysyimme asiaa parhailta asiantuntijoilta, varhaiskasvatuksen arjen ammattilaisilta, asiakkailtamme. Kysyimme kymmenen kysymystä liittyen pedagogisen dokumentoinnin toteuttamiseen varhaiskasvatuksissa. Ilahduttavan moni ammattilainen oli ehtinyt vastata kyselyyn ja saimmekin vastauksia lähes 40 eri kunnasta.
86,1% vastaajista ilmoitti käyttävänsä pedagogisen dokumentoinnin suunnitteluun jonkinlaista suunnitelmamallia – mallia, joka antaa suuntaviivoja siitä mitä tehdään, miten tehdään, millä tehdään ja milloin tehdään sekä kenen kanssa, jotta asetettuja tavoitteita saavutetaan. Tällaisia malleja on lukuisia, joista suosituin on Vuosikello-malli. Malli antaa pohjapiirustuksen mitä kaikkea tehdään lapsittain, päivittäin, viikoittain, kuukausittain ja puolivuosittain. Suunnitelma on loogisesti etenevä ja kaikki työntekijät ovat sitoutuneet suunnitelma toteuttamiseen. (Rintakorpi, Vihmari-Henttonen 2017, 114)
Tärkeimmäksi tavoitteeksi pedagogisessa dokumentoinnissa vastaajat (83,3%) asettivat lapsen osallisuuden ja toimijuuden lisäämisen. Seuraavaksi tärkeimmät tavoitteet olivat kyselyn mukaan oman varhaiskasvatustoiminnan kehittäminen ja toiminnan arvioiminen.
Vastaajista kaikki halusivat tulevaisuudessa osallistaa myös isovanhemmat mukaan lasten varhaiskasvatukseen. Nykyisellään tärkeimmät osalliset ovat varhaiskasvatuksen henkilöstön lisäksi lapsi ja lapsen vanhemmat. Vastaajien mukaan kodin ja varhaiskasvatuksen välinen kommunikaatio nähdään aina positiivisena mahdollisuutena osallisuuden kasvattamiseen.
Välineistä pedagogisessa dokumentoinnissa ylivoimaisesti eniten käytetään paperia ja kynää. Seuraavat sijat menivät älypuhelimelle ja kameralle. Digitaalisen portfolion käyttö on vielä hyvin vähäistä. Kuitenkin 75% vastaajista haluaisi tulevaisuudessa käyttää sitä pedagogisen dokumentoinnin prosessissa.
Johtopäätöksenä kyselystä minulle muotoutuu ajatus: Pedagogisen dokumentoinnin toteuttamiseen tarvitaan suunnitelma, pohjapiirustus, joka kertoo käyttäjälleen, minkälaisia asioita haluamme tehdä, millaisella aikataululla ja mitä välineitä tarvitsemme toiminnassa. Suunnitelma, tuo pohjapiirustus, tulee olla näkyvillä aina ja kaikille. Toiminnan tuotokset tuodaan yhteisesti nähtäville kaikille osapuolille pohjapiirustuksen osoittamalla tavalla.
Lapsilähtöinen kulttuuri varhaiskasvatuksessa vs. pedagoginen dokumentointi
Jokainen kyselyyn vastannut kunta kertoi, että heidän varhaiskasvatuksessa on lapsilähtöinen kulttuuri. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa vaaditaan lapsen oikeutta mielipiteen ilmaisuun ja kuulluksi tulemiseen.
Dokumenttien tallennus yksinään ei tee toiminnasta pedagogista, vaan pedagogiikka syntyy prosessissa, jossa lapset ja aikuiset tasavertaisina kokijoina prosessoivat dokumentteja. Nuo ”pienet tutkijat”, jotka avaavat ovia uuteen huoneeseen, seurailevat salakäytäviä ja penkovat kaappeja löytääkseen ihmeellisiä asioita, tarvitsevat kanssakulkijan, jotta syntyy pedagogiikkaa, yhdessä oppimista puolin ja toisin.
Kyselymme tuloksista ja myöhemmin pidetyn työpajan ideoista tulee vielä saada kuuluville lapsen näkemys pedagogisesta dokumentoinnista. Koska emme voi kysyä lapselta aikuisille tarkoitettua kysymystä ”Mitä pedagoginen dokumentointi tarkoittaa?”, tulisi kysymys muuttaa leikiksi.
Tätä leikkiä haluaisin lähteä leikkimään aitoon ympäristöön: päiväkotiin, missä pedagogista dokumentointia toteutetaan. Ajatuksissa kangastelee tässä leikissä Lego Serious Play™ -menetelmän hyödyntäminen. Uskon, että se olisi lapsille luonteva tapa lähestyä asiaa.
Leikkimisen tulokset toisivat meille uutta näkökulmaa niihin asiakastarpeisiin, joita liittyy varhaiskasvatuksessa pedagogiseen dokumentointiin. Näihin tarpeisiin vastaaminen on toimintamme ydinhaaste järjestelmätoimittajana.
The gladdest moment in human life, me thinks, is a departure into unknown lands.
–Sir Richard Burton
Kehittämistyön ydin meillä varhaiskasvatuksen tiimissä on kyetä tarjoamaan palveluja alan ammattilaisille, lapsille ja heidän huoltajilleen sellaisia työkaluja, joilla mahdollistetaan pedagogisen työn jakaminen kaikille osallisille varhaiskasvatuksen arjessa. Koska pedagoginen dokumentointi on työmenetelmä varhaiskasvatuksessa, meidän tulisi kyetä tarjoamaan sopivia työkaluja menetelmän käyttäjille. Työkaluja, joilla mahdollistetaan pedagogisen työn näkyvyys kaikille osallisille varhaiskasvatuksen arjessa. Tavoitteenamme on sujuva arki lapsen parhaaksi.
Kiinnostaako, miltä näyttää tulevaisuuden työkalut? Tulevassa webinaarissa kurkistamme varhaiskasvatuksen tulevaisuuteen ja tutustumme uuden ajan toiminnanohjaukseen: CGI Vesaan.
Lue myös muut varhaiskasvatuksen blogit
Kirjoittajasta
Annemari Uurtimo
Palvelumuotoilija
Toimin palvelumuotoilijana CGI:llä vastuualueenani varhaiskasvatuksen uudet ratkaisut sekä asiakkaiden toimintaprosessien kehittäminen. Olen erityisen kiinnostunut asiakaskokemuksesta, lasten ja aikuisten osallistamisesta, palvelumuotoilusta, innovoinnista ja uusien toimintaprosessien käyttöönottamisesta. Olen opiskellut palvelumuotoilua ja tuotekehitystä, jotta voisin tarjota asiakkaillemme uusia näkökulmia ja toimintatapoja varhaiskasvatuksen toimintaprosessien kehittämiseen. Minulla on myös ...
