Tällä viikolla vietetään Lapsen oikeuksien viikkoa, joka huipentuu Lapsen oikeuksien päivään 20.11. Halusin kantaa korteni kekoon kirjoittamalla minulle tärkeästä asiasta eli lapsen osallisuudesta varhaiskasvatuksessa.
Minulla oli hiljattain mahdollisuus toteuttaa LEGO® SERIOUS PLAY® -menetelmää (LSP) hyödyntävät työpajat Liperin varhaiskasvatuksessa kolme viikon aikana. Liperissä nämä työpajat liittyvät hankkeeseen, jonka yhtenä tavoitteena on muun muassa lasten itsetunnon vahvistaminen. Tunne- ja vuorovaikutustaitoja harjoitellaan, koska ne ovat keskeisimmät tasa-arvoa ja osallisuutta edistäviä taitoja. Lasten kanssa kokeillaan ja kehitetään uusia osallisuutta lisääviä menetelmiä, kuten tämä konsepti, jossa sovelletaan LEGO® SERIOUS PLAY® -menetelmää varhaiskasvatusikäisille lapsille.
Yksi LSP -menetelmän hyödyistä on se, että sillä voidaan edistää kaikkien itseilmaisua ja toisten ymmärtämistä. Menetelmällä voidaan lisätä luovia tapoja lapsen osallisuuden kasvattamisessa.
Liperissä vietetyn kolmen viikon aikana pääsin osalliseksi lasten maailmaan. Ihastelen aina lasten rehellistä avoimuutta ja heittäytymiskykyä. Kaikenlaisista hauskoista ja tärkeistä asioista ehdittiin jutella yhteisten rakenteluiden aikana! Kuulin ihania juttuja siitä millaiseksi lapset kokevat hyvän ystävän ja mitä olisi kiva tehdä päiväkodissa, jos lapset saisivat jonakin päivänä itse päättää mitä siellä tehdään. Vaikka jatkuvien työpajojen pitäminen kolmen viikon ajan otti koville, koin myös voimaantumista noiden viikkojen aikana.
Mitä lapset halusivat?
LSP -menetelmä perustuu aina samanlaiseen prosessiin. Ensin me jaetaan jokaiselle osallistujalle identtiset LEGO-palikat ja sen perään prosessi alkaa kysymyksen esittämisellä. Kysymykseen vastataan rakentamalla. Rakentamisen jälkeen on vuorossa tarinankerronta rakentamastani mallista – jokainen omalla vuorollaan. Kuuntelun jälkeen voimme yhdessä jutella ja miettiä, millaisia asioita voidaan oppia kaverin kertomasta. Ja ehdottoman tärkeää on juttelun lomassa muistaa kunnioittaa kertojan tarinaa ja suhtautua myönteisesti häneen osallisena.
Hämmästyin, kuinka tavallisista asioista lapset kertoivat, kun käsittelimme heidän toiveitaan siitä, mitä päiväkotipäivän aikana voitaisiin tehdä. Monet rakennetut mallit sisälsivät tuiki tavallista kaverin kanssa leikkimistä tai toivottiin yhteistä aikaa tutkia ympäröivää metsää ja luontoa. Lasten esittämät asiat olivat hyvin toteuttamiskelpoisia. Lasten toiveeseen voisi tarttua ja järjestää päiväkodissa pitsa- ja jäätelöpäivä?
Lasten tarinoita kuunnellessa tuli ilmi, että heitä kiinnostaa tutkailla monenlaisia asioita. Unelmoitiin palomiehen hommiin tutustumisesta. Myös lumen auraus ja talonmiehen hommat kiinnostivat. Sellainen toiminta innosti, jossa pääsee ulos ja kaverin kanssa leikkimään vauhdikkaita leikkejä. Lapset puhuivat myös, kuinka he mielellään hiihtäisivät, luistelisivat ja uisivat, jos se olisi mahdollista.
Lapset jaksoivat maltillisesti kuunnella vieruskaverin kertomia tarinoita rakentamistaan malleista, kunhan ryhmä oli sopivan pieni ja turvallisia aikuisia oli likellä auttamassa ja luomassa hyväksyvää ilmapiiriä. Kaikki uskalsivat aina rakentaa jotain, vaikka kertominen sitten sovittiinkin sopivaksi siten, että kuiskuttaa lähellä olevalle aikuiselle. Turvallinen ilmapiiri toiminnassa on ehdottoman tärkeää. Silloin voi kertoa pilke silmäkulmassa rakentaneensa raketin, jolla voisi lähettää aikuiset yhtenä päivänä kuuhun retkelle, jolloin lapset saisivat koko päivän määrätä mitä tekevät!
Olimme etukäteen melko varmoja, että tarinankerronta ja malleista kertominen sujuu hyvin yli 4-vuotiailla lapsilla, kuten se sujuikin. Koska varhaiskasvatuksessa on myös paljon alle 4-vuotiaita lapsia, kokeilimme rakentaa ja tarinoida myös pienempien kanssa. Työskentely sujui mukavasti, kun ryhmä oli pieni ja mukana oli tarpeeksi turvallisia ja tuttuja aikuisia. Rakennustehtävät olivat selitetty konkreettisesti ja lapsi sai kertoa juttujaan rakentamisen ohessa. Vastaavaa olisikin oivallista kokeilla vaikka vanhempainillassa, missä lapset ja aikuiset voisivat yhdessä muodostaa kerrontapareja. Kuinka paljon aikuisille arvokasta tietoa voitaisiin saada irti!
Karvin haaste meille aikuisille lapsen osallisuuteen liittyen
Karvi eli Kansallinen koulutuksen arviointikeskus julkaisi lokakuussa 2022 tiivistelmän tutkimuksestaan ”Lasten osallisuus varhaiskasvatuksen suunnittelussa ja arvioinnissa”. Tarkempia tuloksia kuullaan myöhemmin julkaistavassa tutkimusartikkelissa, mutta jo tiivistelmässä kerrotaan, millaisia lapsen osallisuutta vahvistavia menetelmiä on tällä hetkellä käytössä.
Karvin julkaisemassa tiivistelmässä heitetään haaste meille aikuisille. Meidän tulisi selvittää, miten me ymmärrämme lapsen osallisuuden? Miten lapsen osallisuus näkyy lapsiryhmän toiminnassa? Miten oma ammatillinen rooli ja toiminta mahdollistaa lapsen osallisuuden? Tiivistelmässä kirjoitetaan, että ”varhaiskasvatuksen henkilöstö toivoo tukea esimerkiksi siihen, miten lapsia voidaan kuulla ikä- ja kehitystason mukaisesti”.
Karvin esittämää haastetta voisi lähteä ratkomaan varhaiskasvatuksessa henkilöstön kanssa LEGO® SERIOUS PLAY® -menetelmän avulla. Muodostin jo mielessäni muutamat rakennustehtävät:
1. Millaiset toiminnot ja toimintatavat tukevat osallisuuden kasvua?
2. Miten voimme omalla toiminnallamme lisätä lapsen ryhmään kuulumisen tunnetta?
3. Miten varmistamme, että lasten ajatukset ja ehdotukset ovat osa toiminnan suunnittelua ja arviointia?
Kuulin tänään uutisia Liperistä, jossa vietetään hankkeen viestintäviikkoa ja juhlitaan Lapsen oikeuksien viikkoa. Lasten osallisuutta oltiin lisätty antamalla heidän itse suunnitella yhteistä tulevaa metsäretkeä. Suunnittelu tehtiin LSP -menetelmää käyttämällä ja lasten rakennelmiin kirjattiin lapulle se, mitä he toivoivat metsässä näkevänsä tai haluaisivat siellä tehdä. Varsinaisella metsäretkellä lapset itse valokuvaavat tekemisiänsä ja näkemisiänsä. Näin he saavat myös palautteen siitä, mitä metsässä lopulta nähtiin ja toteutuivatko heidän suunnittelemansa asiat.
Tutustu myös näihin aiheeseen liittyviin sisältöihin:
Kirjoittajasta
Annemari Uurtimo
Palvelumuotoilija
Toimin palvelumuotoilijana CGI:llä vastuualueenani varhaiskasvatuksen uudet ratkaisut sekä asiakkaiden toimintaprosessien kehittäminen. Olen erityisen kiinnostunut asiakaskokemuksesta, lasten ja aikuisten osallistamisesta, palvelumuotoilusta, innovoinnista ja uusien toimintaprosessien käyttöönottamisesta. Olen opiskellut palvelumuotoilua ja tuotekehitystä, jotta voisin tarjota asiakkaillemme uusia näkökulmia ja toimintatapoja varhaiskasvatuksen toimintaprosessien kehittämiseen. Minulla on myös ...
