Kuva Sami Sulkosta

Sami Sulkko

Johtaja, kaupunki- ja kuntaliiketoiminnot

Viime vuoden taloudellinen tulos oli kunnille näennäisesti hyvä. Mutta vain näennäisesti, koska ylijäämäisten tulosten selityksenä oli valtion poikkeuksellinen, yli kolmen miljardin euron koronatukipotti.

Uuden valtuustokauden päätöksentekijöiden on siksi realistisempaa tarkastella vuoden 2019 lukuja. Silloin 223 kunnan tulos oli tappiollinen. Tämä tarkoittaa 72 prosenttia kaikista kaupungeista ja kunnista.

Jatkossa kuntien talousnäkymät sen kuin synkkenevät. Väki ikääntyy ja muuttoliike suurimpiin kaupunkeihin jatkuu. Sosiaali- ja terveysmenot kasvavat, ja verotulot pienenevät. Korjausvelkakin painaa päälle.

 

Säästökuurien ja veronkorotusten sijasta pitäisi tehdä asiat toisin

Kuntien perinteinen hätäratkaisu ovat säästökuurit. Ne tarkoittavat lomautuksia, irtisanomisia ja palvelujen karsimisia.

Pakkoraossa turvaudutaan myös veronkorotuksiin. Näihin turvaudutaan liian usein ja liian helposti. Vaihtoehtoja ei tunneta tai niihin ei uskota, etenkin jos vaihtoehtoja esittelee kaupallinen toimija.

Useamman kunnan ja kaupungin johtajana työskennelleenä olen kokenut tämän moneen kertaan. Kunpa olisin silloin tiennyt kaiken sen, mitä olen sittemmin oppinut hypättyäni digimaailman ytimeen.

Lyhyen tähtäimen paniikkireaktioiden sijaan pitäisi miettiä, miten vähemmällä voi saada tehtyä enemmän. Ainoa kestävä ratkaisu on tehdä asiat toisin. Avaimet siihen löytyvät digitalisaation hyödyntämisestä paljon nykyistä paremmin.

Olen vakuuttunut, että digitalisaation ja uudenlaisen tekemisen kulttuurin vaikutukset voivat olla merkittävämpiä ja pitkäjänteisempiä kuin mitä perinteisillä säästötoimilla on saavutettu. Ja mikä parasta, digiratkaisujen avulla kunta pystyy tuottamaan asukkailleen parempia palveluja pienemmällä verokorotuspaineella.

Digiratkaisuilla voidaan myös madaltaa hallinnon tasoa ja tehostaa henkilöresurssien käyttöä sekä lisätä päätöksenteon avoimuutta kuntalaisiin päin.

Esimerkiksi kunnan tilojen käyttöaste tulisi olla mahdollisimman korkea. Jos vaikkapa uimahallissa käyttäjämäärä olisi jonakin päivänä erityisen alhainen, uimahallin kanta-asiakkaat voisivat saada viestin happy hour -hinnasta.

Muutenkin sähköinen asiointi pitäisi jatkojalostaa palveluiksi, joissa asukas saisi paitsi parempaa palvelua myös voisi itse seurata, miten erilaisten itseensä liittyvien asioiden käsittely hallinnossa etenee.

 

Kuntien hallinnossa on tehostamisen varaa

Hallinnon puolella ohjelmistorobotiikkaa hyödynnetään jossain määrin erilaisten toistuvien rutiinien automatisointiin, mutta käytön laajentamisen varaa on vielä paljon. Kaupungit ja kunnat voisivat muun muassa hyödyntää automaattista työvuorosuunnittelua nykyistä rohkeammin.

Ylipäänsä päätöksiä pitäisi tehdä nykyistä datavetoisemmin.

Ei ole tavatonta, että suuri investointi, kuten uusi koulu tai terveyskeskus, huomataan kymmenen vuoden päästä sen valmistumisesta väärin sijoitetuksi. Paikkatiedon ja edistyneen analytiikan avulla näitäkin virheitä olisi tehty eri puolella Suomea vähemmän.

Erilaisia vaihtoehtoja löytyy paljon, kun niitä palvelualue kerrallaan mietitään – eikä vain tehdä niin kuin aina ennekin.

Olennaista on muistaa, että digitalisaatio ei ole vain IT-osaston asia. Sen pitää olla läsnä kunnan kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.

 

Hyödynnä digitalisaation tuottavuuspotentiaali kokonaisvaltaisesti

Tuottavuuspotentiaali piilee toimintatapojen, johtamisjärjestelmien, rakenteiden ja investointikriteereiden uudistamisessa. Todellisia tuloksia ja säästöjä syntyy vasta, kun digiratkaisujen avulla yhdistetään toimialoja ja palveluita sekä murretaan hallinnon vanhoja raja-aitoja ja siiloja.

Muutokset saattavat tuntua pelottavilta tai jopa uhkarohkeilta. Digiasiat kun eivät perinteisesti ole kuntien ydinosaamisaluetta. Koska kyse on verovarojen mahdollisimman tehokkaasta käytöstä, ei meillä ole enää varaa suhtautua digimurrokseen kevyesti. On aika tarttua toimeen ihan uudella otteella.

Kun kuntapäättäjät seuraavan kerran miettivät painelaskelmiaan tai tilaavat johdon konsultaatioita esimerkiksi palvelujen kehittämiseen, digiosaamisen tulee olla keskiössä. 

Strateginen kumppanuus yrityksen kanssa, joka tuntee sekä kaupunki- ja kuntakentän arjen että digiteknologian mahdollisuudet, avaa poliittiselle päätöksenteolle uudenlaisen ulottuvuuden – tien palvelujen kestävään kehittämiseen ja turhien veronkorotusten välttämiseen.

 

Lataa webinaari: Tähtää korkealle – Nopeita säästöjä kunnalle sekä tehoa ja laatua palveluihin 

IT-ulkoistusten kilpailutuksen ulkopuolelle jäävät usein järjestelmistä ja sovelluksista syntyvät kustannukset. Kunnan koosta riippuen järjestelmiä ja sovelluksia voi olla käytössä 100–1000, ja on varmaa, että tuota kokonaisuutta on mahdollista optimoida. Näin saavuttaa nopeita säästöjä kunnalle sekä tehoa ja laatua palveluihin. Tässä puolen tunnin webinaarissa kerromme lisää!

Lue lisää ja lataa webinaari tästä

 

Artikkeli on julkaistu alun perin Kauppalehdessä 31.5.2021.

Sinua voisi kiinnostaa myös nämä aiheeseen liittyvät sisällöt

Kirjoittajasta

Kuva Sami Sulkosta

Sami Sulkko

Johtaja, kaupunki- ja kuntaliiketoiminnot

Hei! Olen Sami Sulkko ja toimin CGI:n kaupunki- ja kuntatoimialan johtajana ja missioni on nostaa digitalisaatio jokaisen kunnan johtoryhmän strategiseksi huomionkohteeksi. Minulla on erittäin vahva toimialaosaaminen kunta-alalta, sillä olen aiemmin toiminut kaupunginjohtajana Riihimäellä ja Forssassa sekä kunnanjohtajana Punkaharjulla ja Sulkavalla. Kuntien ja ...