Kuntatalous on vaikeuksissa ja otsikoissa pyörii paineet veronkorotuksiin. Miksi pakkoratkaisujen vaihtoehdoksi ei nouse toiminnan tehostaminen ja digitalisaation hyödyntäminen nykyistä paremmin?
Viime vuosina kuntien taloutta ovat tukeneet vahvat verotulot ja koronan myötä saadut avustukset. Myös kuluva vuosi näyttää jatkuvan kuntien talousarvioissa vahvana.
Vuodesta 2024 kuntatalous kääntyy selvästi heikommaksi ja jatkossa kuntien talousnäkymät sen kuin synkkenevät. Väki ikääntyy ja muuttoliike suurimpiin kaupunkeihin jatkuu. Verotulot pienenevät, korot nousevat. Korjausvelkakin painaa päälle. Paikoin soteuudistus johtaa veroasteen nousuun ilman maakuntaveroakin.
Säästökuurien ja veronkorotusten sijasta asiat pitäisi tehdä toisin
Kuntien perinteinen hätäratkaisu ovat säästökuurit. Ne tarkoittavat lomautuksia, irtisanomisia ja palvelujen karsimisia. Pakkoraossa turvaudutaan myös veronkorotuksiin. Näihin turvaudutaan liian usein ja liian helposti. Vaihtoehtoja ei tunneta tai niihin ei uskota.
Useamman kunnan ja kaupungin johtajana työskennelleenä olen kokenut tämän moneen kertaan. Kunpa olisin silloin tiennyt kaiken sen, mitä olen sittemmin oppinut hypättyäni digimaailman ytimeen.
Lyhyen tähtäimen paniikkireaktioiden sijaan pitäisi miettiä, miten vähemmällä voi saada tehtyä enemmän. Ainoa kestävä ratkaisu on tehdä asiat toisin. Avaimet siihen löytyvät digitalisaation hyödyntämisestä paljon nykyistä paremmin.
Olen vakuuttunut, että digitalisaation ja uudenlaisen tekemisen kulttuurin vaikutukset voivat olla merkittävämpiä ja pitkäjänteisempiä kuin mitä perinteisillä säästötoimilla on saavutettu. Ja mikä parasta, digiratkaisujen avulla kunta pystyy tuottamaan asukkailleen parempia palveluja pienemmällä verokorotuspaineella.
Kuntien hallinnossa on tehostamisen varaa
Hallinnon puolella ohjelmistorobotiikkaa hyödynnetään jossain määrin erilaisten toistuvien rutiinien automatisointiin, mutta käytön laajentamisen varaa on vielä paljon. Kaupungit ja kunnat voisivat muun muassa hyödyntää automaattista työvuorosuunnittelua nykyistä rohkeammin.
Ylipäänsä päätöksiä pitäisi tehdä nykyistä datavetoisemmin.
Ei ole tavatonta, että suuri investointi, kuten uusi koulu tai terveyskeskus, huomataan kymmenen vuoden päästä sen valmistumisesta väärin sijoitetuksi. Paikkatiedon ja edistyneen analytiikan avulla näitäkin virheitä olisi tehty eri puolella Suomea vähemmän.
Erilaisia vaihtoehtoja löytyy paljon, kun niitä palvelualue kerrallaan mietitään – eikä vain tehdä niin kuin aina ennekin.
Olennaista on muistaa, että digitalisaatio ei ole vain IT-osaston asia. Sen pitää olla läsnä kunnan kaikessa suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Esimerkkejä digitaalisen transformaation lunastamattomasta potentiaalista
- Selvitystemme mukaan kuntien IT-menoista jopa 85 % voi kohdistua nykyisten ympäristöjen ja ratkaisujen ylläpitoon, jolloin vain 15 % kohdistuu kehitystyöhön. Tämä on merkki siitä, että nykyinen IT-ympäristö, mukaan lukien sovellukset, eivät toimi optimaalisesti, ja budjetit käytetään kehittämisen sijasta olemassa olevan palvelurakenteen ylläpitoon
- Kuntien on syytä selvittää erityisesti sovellushallinnan osuus IT-palveluiden ylläpitokuluista – usein se on yli 60 % luokkaa. Sovelluspalveluiden keskittämisellä voidaan saada aikaan 25–40 % kulusäästöt.
- Gartnerin mukaan organisaatioiden arvioidaan tuhlaavan noin 30 % pilvikuluista. Tämä johtuu erityisesti siitä, että kokonaiskustannusten rakenne ja muodostuminen ovat epäselviä. Pilven mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää strategista otetta
- Digitalisaatiolla on saatavissa kunnille vähintään samanlaiset taloudelliset hyödyt kuin sopeutustoimilla tähän asti, povasi Eero Laesterä taannoin haastattelussani
- Vantaa valjasti ohjelmistorobotiikan taloushallinnon tueksi ja vähentää kuluja satoja tuhansia euroja vuodessa
Hyödynnä digitalisaation tuottavuuspotentiaali kokonaisvaltaisesti
Tuottavuuspotentiaali piilee toimintatapojen, johtamisjärjestelmien, rakenteiden ja investointikriteereiden uudistamisessa. Todellisia tuloksia ja säästöjä syntyy vasta, kun digiratkaisujen avulla yhdistetään toimialoja ja palveluita sekä murretaan hallinnon vanhoja raja-aitoja ja siiloja.
Muutokset saattavat tuntua pelottavilta tai jopa uhkarohkeilta. Digiasiat kun eivät perinteisesti ole kuntien ydinosaamisaluetta. Koska kyse on verovarojen mahdollisimman tehokkaasta käytöstä, ei meillä ole enää varaa suhtautua digimurrokseen kevyesti. On aika tarttua toimeen ihan uudella otteella.
Toimimalla nopeasti ja ottamalla nykyistä kokonaisvaltaisemman lähestymistavan digitaalisen transformation kiihdyttämiseen, kunnat voivat säästää huomattavia summia ja kanavoida näitä varoja digitaalisten palvelujen kehittämishankkeisiin. Helppo tie tämän työn aloittamiseen voisi olla esimerkiksi meidän Smart City IT Benchmark -selvitys, jossa asiantuntijamme vertailevat IT-kustannusten tasoa ja jakautumista suhteessa toimialan verrokkeihin, sekä antavat arvion palvelutuottamisen tehostamisesta.
Strateginen kumppanuus yrityksen kanssa, joka tuntee sekä kaupunki- ja kuntakentän arjen että digiteknologian mahdollisuudet, avaa poliittiselle päätöksenteolle uudenlaisen ulottuvuuden – tien palvelujen kestävään kehittämiseen ja turhien veronkorotusten välttämiseen. Tätä teemaa käsittelemme laajemmin kuntapäättäjän oppaassamme digitaalisen transformaation vauhdittamiseen.
Sinua voisi kiinnostaa myös nämä aiheeseen liittyvät sisällöt
Kirjoittajasta
Sami Sulkko
Johtaja, kaupunki- ja kuntatoimiala
Aiemmin tein työtä kaupungin- ja kunnanjohtajana. Nyt CGI:llä pääsen auttamaan kaupunkeja ja kuntia kaikkialla Suomessa. Kuinka voisin auttaa sinua?
